Aina valmiina ”Onneksi te tulitte!”

Atte Varis johtaa Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmää. Hän astui suuriin saappaisiin, sillä edeltäjä Salli Saari rakensi koko ryhmän tyhjästä 1990-luvulla ja kasvatti siitä yli 20-henkisen joukon. 

SPR:n valmiusryhmä on kriisipsykologien huipputiimi, joka aktivoituu nopeasti, kun jossain tapahtuu. Jäsenyys ei ole palkkatyö, vaan vapaaehtoiset ovat päivätyössä muilla työnantajilla. Kun johtaja Varis näpyttelee WhatsApp-viestin, jäsenten puhelimet alkavat kilahdella ja mieli siirtyy valmiustilaan: pitääkö lähteä, minne, milloin? Oikeastaan Atte Varis haluaisi singahtaa matkaan vieläkin nopeammin, mutta ensin on odotettava viranomaispyyntöä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystykseltä, joka arvioi tarpeen valtakunnallisesti. 

– Jos pyyntö tulee, matkustan suuronnettomuuden tapahtumapaikkakunnalle kartoittamaan tilannetta, esim. kriisityön johtoryhmän kokoukseen. Siellä selvitetään resurssien tarve, ja kutsun tiimini paikalle. Esimerkiksi syksyllä Kuopion kouluampumisten yhteydessä meitä oli kymmenen päivän aikana paikalla 13. Toimimme koko Suomen alueella, ja tarvittaessa myös ulkomailla, mikäli suuronnettomuudessa on suomalaisia mukana, Varis kertoo.

Kriisityötä ja organisointia

Lapsena Atte Varis haaveili hevirumpalin tai jalkapalloilijan ammatista, vauhtia ja vaarallisia tilanteita siis. Nuoren psykologian opiskelijan mieleen ja uravalintaan vaikutti erityisesti eräs kokemus.

– Olin opintojen loppuvaiheessa Erasmus-vaihdossa Kreikassa, josta lähdin Albaniaan kosovolaisten pakolaisten leirille ja näin kaikki ne kodeistaan ajetut ihmiset, joita kukaan ei auttanut. Se pysäytti. SPR:lle päädyin vuosien 2004–05 taitteessa ja osallistuin heti Thaimaan tsunamin jälkihoitoprosessiin. Olin jo aloittanut kriisi- ja traumaterapeuttikoulutuksen, ja SPR organisaationa tuntui omien arvojen mukaiselta auttamistavalta.

– Kriisityö on palkitsevaa, koska siinä näkee hyvin nopeasti työn tulokset. Kun menee kaoottiseen tilanteeseen, muutos on välittömästi havaittavissa toiminnan rauhoittumisena ja jäsentymisenä. On hienoa, että saan yhdistää kriisityön osaamisen ja ryhmän toiminnan organisoimisen monimutkaisissa tilanteissa. Tiimissäni on vain erittäin kokeneita kriisipsykologeja: itseohjautuvia, ammattitaitoisia huippuluokan osaajia, Varis kiittää.

Psykologi on tilanteen vakauttaja

Kriisityöstä tekee haastavaa juuri sen hektisyys ja nopeasti vaihtuvat tilanteet. Kun tilanne on päällä, tulee koko ajan yllätyksiä, uusia tietoja ja muutoksia. Usein psykologien valmiusryhmä saapuu hyvin epämääräiseen hetkeen: mitä tapahtuu, ketä pitää auttaa? Yhtäkkiä pitää prosessoida paljon informaatiota aikapaineessa ja kohdata voimakkaitakin tunnetiloja. Miten siitä selvitään kunnialla?

– Istutaan alas, kommunikoidaan paljon ja sovitaan mitä kukin toimija tekee.

Psykologi on paikalla nimenomaan vakauttamassa tilannetta.

– Tuomme ihmisille turvallisuuden tunnetta, läsnäoloa ja mukana elämistä. Akuuttityö on aktiivista avun tarjoamista monin tavoin: kontaktoimme ja tapaamme altistuneita, tuemme paikallisia viranomaisia ja SPR:n paikallispiiriä sekä osallistumme jatkohoidon suunnitteluun.  Kartoitamme vointia ja kokoamme luonnollisia ryhmiä asian ympärille, kuten luokkayhteisön. Kouluonnettomuuksissa myös opettajien tukeminen on tärkeää, jotta he voivat olla oppilailleen turvallisia aikuisia. 

Alkushokin aikana ei kysellä, vaan tarjotaan läsnä olevaa tukea ja mahdollisuutta tulla jatkoavun piiriin. Sitten, kun tulee luontainen tarve puhua, ryhmä on paikalla. Kriisityö ei ylipäätään tapahdu kertaluontoisena debriefing-istuntona vaan pitempänä prosessina, jossa tarjottavan avun muoto arvioidaan kohdattavien ihmisten tilanteen mukaan.  SPR:n valmiusryhmä on yleensä paikalla vain akuuttivaiheen aikana. Ryhmä työskentelee paikallisten psykologien ja kriisityöntekijöiden kanssa parina niin, että ryhmän lähdettyä paikalliset voivat jatkaa auttamista siitä eteenpäin. 

Miksi suurimmalla hädän hetkellä tarvitaan juuri psykologia? 

– Meillä on ammattikunnista syvin tietämys siitä, miten ihminen vaikeassa tilanteessa reagoi. Tiedämme, miten ihmisen mieli toimii, kun tapahtuu järkyttäviä asioita. Tilanteen lukeminen on tärkeää, koska jokin tietty mekaaninen ratkaisu ei sovi kaikille.

Miten psykologi itse kestää rankkojen tilanteiden kuormituksen? 

– Omat jaksamisen rajat on hyvä tunnistaa. Tähän työhön on kieltämättä vahva imu, joten siitä pitää osata myös irrottautua: syödä, juoda, nukkua, liikkua – toisin sanoen elää omaakin elämää. Onneksi ammattilaiset meidän ryhmässämme osaavat myös tämän puolen. Meillä on aina yhteinen purkutilaisuus ja jokainen voi itse käydä työnohjauksessa.

Tutkimustieto taustalla

Rahat alkupäivien auttamistyöhön tulevat aluksi SPR:n katastrofirahastosta, ja jatkon kustantaa kunta tai organisaatio, joka työn tilaa. Myös ulkomaille lähdetään, mikäli suomalaisia pitää auttaa. SPR on ketterä, itsenäinen järjestö, joka saa nopeasti organisoitua ensiapuun paikallisia vapaaehtoisia. SPR ei valikoi, kenelle apua annetaan, vaan auttaa kaikkia.

Jatkuva haaste kriisityössä on pysyä ajan hermolla. SPR:ssä seurataan kansainvälisten organisaatioiden koosteita hyvän kriisityön käytänteistä, Käypä hoito -ohjeita ja hyödynnetään Psykologiliiton ohjeistuksia.

– Kriisityön täytyy aina nojata yleisesti hyväksyttyyn tutkimustietoon ja perusteltuun ammattikäytäntöön, Atte Varis painottaa.

Saadessaan psykologien valmiusryhmän ohjaukseensa Varis ei halunnut laittaa kaikkea yhtäkkiä uusiksi. 

– Edeltäjäni Salli Saaren merkitystä ei voi edes kuvata, koska hän on luonut kaiken. On mahdotonta astua Sallin saappaisiin, on löydettävä ne omat saappaat. Ryhmä on toiminut tietyllä tavalla jo neljännesvuosisadan, joten isoja suunnanmuutoksia ei ollut tarvetta tehdä. Saan tuen SPR:ltä ja toimimme hyvässä yhteistyössä.

Atte Varis on tyytyväinen taitavaan tiimiinsä, johon on valikoitunut psykologeja monenlaisista taustoista. Kaikki ovat kokeneita ja käytännön työn kautta kriisityöhön perehtyneitä. Uusiakin osaajia otetaan mukaan jatkuvan haun kautta. 

– Mikäli kriisivalmiustoiminta kiinnostaa, kriisityökokemusta omaavat psykologit voivat osoittaa hakemuksen SPR:n keskustoimiston kotimaan valmiuden yksikköön. Toimiston kautta voi myös tehdä kriisiasioiden koulutuspyynnön, Atte Varis vinkkaa.

***

Kuka

• Atte Varis
• Ikä: 45-vuotias
• Kotoisin: Lohjalta
• Asuu: Perheen kanssa Helsingissä
• Koulutus: Työterveyspsykologi ja kriisi- ja traumapsykoterapeutti, organisaatiokonsultti
• Työskentelee: Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtajana. Päivätyö työterveyspsykologina.
• Harrastukset: Entinen jalkapalloilija harrastaa uintia, kuntosalia, pyöräilyä ja padelia. Kouluttautui 2018 personal traineriksi.
• Lempimusiikki: Rock ja suomipop
• Tätä et tiennyt: On harrastanut ratsastusta kaksi vuotta. Tavoitteena on oppia laukkaamaan.

***

Psykologien valmiusryhmä

• Suuronnettomuuksiin aktivoituva ryhmä
• 25 jäsentä
• Perustettiin Suomen Psykologiliiton yhteyteen vuonna 1993
• Osaksi Suomen Punaista Ristiä 1995
• Ryhmän jäsenet tekevät myös koulutuksia ja konsultaatioita