Valmiuslain käyttö on viimeinen keino työjärjestelyissä

Juuri voimaan tullut valtioneuvoston antama valmiuslaissa tarkoitetun työvelvollisuuden käyttöönottoasetus mahdollistaa erityisen työvelvollisuusrekisterin muodostamisen. Työ- ja elinkeinoministeri luo rekisterin lähiviikkoina terveydenhuollon ammattirekisterin ja eräiden muiden rekisterien pohjalta. Tässä rekisterissä oleville alan ammattilaisille voidaan antaa viranomaisen työmääräys yksilöllisen harkinnan perusteella.

– Työmääräyksellä henkilö velvoitetaan tekemään työtä elintärkeän hoidon turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa, että TE-toimistot voivat tarvittaessa antaa työmääräyksen sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon alalla toimiville 18–67-vuotialle henkilöille, joilla on alan koulutus, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Elina Isoksela.

Isoksela muistuttaa, että viranomainen antaa työmääräyksen vasta, jos normaalin vapaaehtoisen rekrytoinnin kautta ei löydy terveydenhuoltoon tarpeeksi työvoimaa eivätkä muut käyttöön otetut valmiuslain keinot riitä. Niitä ovat esimerkiksi työ- ja loma-aikojen joustot sekä terveydenhuollon yksiköiden sisäiset ja niiden väliset järjestelyt.
– Työvelvollisuudella vastataan terveydenhuollon tarpeisiin. Työntekijöiden sairastavuus ja potilasmäärät vaikuttavat tietysti siihen, annetaanko työmääräyksiä.

Pätevyysvaatimuksista ei tingitä

Työvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä eli myös psykologeja, mutta toimeenpanon valmistelussa esillä ovat olleet ennen kaikkea hoitajat ja lääkärit.
– Tämä osunee eniten sairaanhoitajiin, lähihoitajiin ja lääkäreihin. Tietysti tilanne voi muuttua, jos kriisi kärjistyy ja potilasmäärät räjähtävät.
Alan ammattilaiset voivat ilmoittautua ministeriössä luotavaan työvelvollisuusrekisteriin itse tai heistä voidaan kerätä tietoa jo olemassa olevista rekistereistä, kuten Valviran ylläpitämästä Terhikistä.

Valmiuslakiin perustuva työmääräys tulee työntekijälle aina TE-toimiston kautta – ei siis suoraan työnantajalta. Terveydenhuollon työntekijä voidaan määrätä töihin kahdeksi viikoksi, ja määräys voidaan uusia kerran. Isoksela korostaa, että työmääräyksissä ei tingitä pätevyysvaatimuksista, vaan määräyksen saajalla on oltava se osaaminen ja pätevyys, jota kyseisessä tehtävässä vaaditaan.

– Kun työvelvollisuus määrätään, henkilön tämänhetkinen palkka ei päde. Palvelussuhteen korvaus vastaa sitä tehtävää, johon henkilö määrätään, ja korvaus on työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen, Isoksela toteaa.
Määräyksessä otetaan aina huomioon koulutuksen ja aiemman työkokemuksen lisäksi henkilön ikä, terveydentila ja perhesuhteet. Työmääräystä ei lain mukaan saa antaa esimerkiksi henkilölle, jonka on pysyttävä kotona jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen hoitamisen takia tai joka on jo muissa poikkeusolojen kannalta välttämättömissä tehtävissä.

Työnantajan direktio-oikeus on eri asia

Valmiuslaki on siis eri asia kuin työnantajan oma työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus. Se on poikkeusoloissa suhteellisen laaja, ja se onkin nyt otettu useissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä käyttöön. Sen nojalla työntekijöitä voidaan esimerkiksi siirtää toisiin tehtäviin väliaikaisesti painavista syistä ja elintärkeiden hoitojen turvaamiseksi.
Esimerkiksi pandemian vuoksi täydessä valmiustilassa olevassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa henkilöitä valmistaudutaan siirtämään työnantajan määräyksellä sinne, missä hätä on suurin.
HUSin psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjan linjajohtaja Jan-Henry Stenberg toteaa, että kriisin kärjistyessä myös talossa työskenteleviä psykologeja saatetaan joutua siirtämään kriittisempiin tehtäviin työnantajan määräyksellä.
– On todennäköistä, että psykologeja tullaan tarvitsemaan uusissakin tehtävissä, esimerkiksi tukemassa ensi linjassa koronavirukseen sairastuneiden kanssa työskenteleviä. Aiemmista pandemiakokemuksista, kuten SARS-epidemiasta, tiedetään, että erilaisten purkujen ja kriisi-istuntojen tarvetta tulee ilmenemään ja niillä on iso merkitys henkilökunnan psyykkisessä suojelussa, Stenberg sanoo.

Kriisin keskellä tarvitaan meitä kaikkia

Stenberg pitää tärkeänä, että työnantajat suojaavat henkilöstöään ja huolehtivat näiden psyykkisen työkyvyn säilymisestä.
– HUSissakin tähän on varauduttu, ja psykologit ovat tässä hyvää reserviä. Tilanteiden mahdollisesti synkistyessä ja potilasmäärien roimasti lisääntyessä psykologeja tarvitaan töissä myös psykiatrisilla osastoilla, kun näiden henkilökuntaa saatetaan osittain joutua käyttämään muissa töissä, Stenberg sanoo.

Stenberg myös muistuttaa, että psykiatrinen potilas voi sairastua koronaan siinä missä muutkin.
– Siksi olisi näissä oloissa järkevää antaa psykologeille täydennyskoulutusta esimerkiksi potilaan hengitysvajauksen tukemiseen. Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa on esimerkiksi tärkeää osata avustaa happimaski kasvoille ja tarkkailla ja tukea happisaturaatiota. Olemme tähän jo valmistautuneet ja tarvittavat koulutukset ovat suunniteltuina ja käyttövalmiina. Nyt kriisin käsillä ollessa meitä kaikkia tarvitaan, jotta tästä selvitään.
Myös Psykologiliiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas korostaa, että siirtojenkin yhteydessä työnantajan on taattava työn tekemisen turvalliset edellytykset.
– Työntekijälle on siis tarjottava perehdytys, koulutus ja muu tuki toisen tehtävän hoitamiseen, Vähänkangas toteaa.

Jos jokin asia siirroissa tai työtehtävien muutoksissa mietityttää, tarkista asia Psykologiliiton jäsenten koronasivustolta. Voit myös kysyä asiaa työsuhdeneuvonnastamme, tyosuhdeneuvonta@psyli.fi tai p. 09 6122 9125 arkisin klo 12.30–16