Tyhjä tila täyttyy aina

Osittain keskittyminen liittynee kaupungistumiseen.  Ennusteet arvioivat, että Suomi rakentuu tulevaisuudessa muutaman kasvukeskuksen ympärille ja maaseutu tyhjenee. Usein työpaikan valintaa ohjaavat henkilökohtaiset syyt. Opintojen aikana juuret ovat kasvaneet opiskeluseudulle ja sinne on rakennettu oma elämä. Työtehtävät pienemmissä keskuksissa ei houkuttele mahdollisesti ainoana omana ammattikunnan edustajana tai ihan uuden toiminnan aloittajana. Pelätään myös, että pienillä työnantajilla ei riitä ymmärrystä psykologien tarpeisiin esimerkiksi työtilojen, koulutuksen ja työnohjauksen suhteen.  Palkkauksen suhteen voidaan olla jälkijunassa. 

Onkin iso kysymys, kuinka kasvukeskusten ulkopuolella asuvien ihmisten psykologiset palvelut järjestyvät nyt ja jatkossa. Miten pystymme takaamaan, että asuinpaikasta huolimatta saa tarvittavan psykologisen palvelun. Käykö niin, että kasvukeskusten ulkopuolella psykologin palvelut tapahtuvat etäyhteyksien kautta harvakseltaan annettavana ostopalveluna jos sitten lainkaan. Itse koen, että psykologin palvelut ovat palveluja, jossa läheisyys ja vuorovaikutus ovat iso osa vaikuttavuutta. Psykologin työssä on osia, joita voi ja on järkevääkin hoitaa esimerkiksi etäyhteyksien kautta, mutta merkittävä osa työstä vaatii onnistuakseen lähisuhteen. 

Jonkinmoinen luonnonlaki kai on, että tyhjä tila aina täyttyy. Näin käy kasvimaalla kuin myös palvelukartalla. Tyhjä tilaa antaa mahdollisuuden myös rikkaruohoille rehottaa.  Psykologien tekemälle työlle on suuri, kasvava tarve, mutta jos tähän tarpeeseen emme pysty vastaamaan, korvaavia palveluja tulee tilalle, eikä niiden laatua ja vaikuttavuutta pystytä takaamaan. 

Monet työnantajat ovat jo miettineet, mikä houkuttelee psykologeja. Työnohjauksen ja kouluttautumisen merkitys oli aika monella tiedossa, samoin palkkaus ja tehtävänkuvan laajuus. Työnantajien tietoisuutta näistä tekijöistä on kuitenkin syytä lisätä. Vielä on monessa paikassa korjattavaa palkan, työolosuhteiden ja työehtojen suhteen. 

Psykologeilla on ns. työnhakijan markkinat ja useimmat psykologit voivat tehdä työpaikan valinnan omista tarpeista ja toiveista käsin.  Tämä on hieno asia ja auttaa psykologien työehtojen ja työolosuhteiden paranemisessa.  Toivon, että nuorilla psykologeilla olisi rohkeutta lähteä myös kasvukeskusten ulkopuolelle. Kokemuksesta tiedän, että pienemmissä paikoissa psykologin on mahdollisuus työskennellä lähellä ihmisiä ja osana heidän toimintaympäristöään.  Psykologin työtä todella arvostetaan ja psykologilla on suorat, hyvät vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä.  Psykologi voi käyttää laaja-alaisesti osaamistaan myös ennaltaehkäisevään työhön ja yhteistyö eri ammattilaisen kanssa on hyvin tiivistä. 

Kirjoittaja on erikoispsykologi, psykoterapeutti ja Psykologiliiton hallituksen jäsen