Terapeuttista valtaa – psykologin työ on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa

Jokaisen psykologin ei tarvitse olla poliitikko, mutta jokainen psykologi voi muuttaa yhteiskuntaa. Uskon oikeastaan, että psykologin työ on lähtökohtaisesti yhteiskunnallisesti hyvin vaikuttavaa. Viime vuosina on käyty paljon keskustelua terapeuttisesta vallasta ja tunnekeskustelun liiasta yleistymisestä – olemmeko me kadottaneet järjen tunteiden ylivallalle, kuten esimerkiksi kansanedustaja Anna Kontula esittää uutuuskirjassaan Kadonneen järjen metsästys? Monen mielestä näin on, ja osasyynä on se, että annamme psykologialle liikaa painoarvoa.

Minä väitän päinvastoin. Minusta emme ole menneet tarpeeksi kohti tunteita, tarpeeksi kohti sitä, mikä sattuu, tarpeeksi kohti sitä, mitä meidän pitäisi mennä. Pohjimmiltaan nykyinen yhteiskuntajärjestyksemme pohjaa hyvin paljon tunteiden välttelylle. Meillä on loputon tarjonta helppoja dopamiinikoukkuja alkoholista suoratoistopalveluihin ja somevideoihin, jotka mahdollistavat elämän, jossa voi vältellä sitä, mikä on vaikeaa ja elää laput silmillä kohti tyhjyyttä.

Psykologin työn yksi vaikuttava elementti voikin olla, että me voimme auttaa ihmisiä pysähtymään ja kohtamaan, elämään tietoisempaa ja kestävämpää elämää. Yksi toipuva asiakas voi luoda perhosefektin, joka luo ajan kerrokset läpäisevää muutosta kohti kestävämpiä yhteisöjä ja yhteiskuntia.

Olen kuullut monen poliitikon uhoavan, miten juuri hän tekee päätökset aina vain järjellä ja tilastoilla, eivätkä tunteet vaikuta omaan päätöksentekoon mitenkään.

Väitän myös, että tunteiden käsittely ei ole uhka järjelle, vaan väylä kohti järjellisempää yhteiskuntaa. Psykologeina tiedämme, että ei ole mahdollista valita järjen ja tunteiden väliltä, vaan kaikki toimintamme ja päätöksentekomme syntyy kognition ja emootioiden yhteispelinä. Olen kuullut monen poliitikon uhoavan, miten juuri hän tekee päätökset aina vain järjellä ja tilastoilla, ja tunteet eivät vaikuta omaan päätöksentekoon kyllä mitenkään. Kurtistelen tälle aina kulmiani, koska minulle se on varma merkki siitä, että tunteet kyllä vaikuttavat, mutta ei vain itse ole tietoinen niiden vaikutuksesta. Kyky tunnistaa omien tunteiden ja ajatusvääristymien vaikutus vapauttaa meille tilaa tehdä tieteellisintä mahdollista päätöksentekoa.

Olen itse tehnyt tutkimusta ilmastokriisiin liittyvistä tunteista ja niiden vaikutuksesta toimintaan. Ilmastokriisi onkin loistava esimerkki siitä, miten tunteemme ja vaikeutemme käsitellä niiden vaikutusta aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Moni tuntuu ajattelevan, että ilmastokriisin ratkaisujen uupuminen kertoo siitä, että ihmiset eivät tiedä tarpeeksi. Mutta ilmastokriisi on ihmisten toiminnan aiheuttama kriisi ja meillä on jo kaikki tieto, mitä tarvitsemme sen muuttamiseksi. Se ei vain tule käyttöön. Väitän, että merkittävä syy sille on kyvyttömyys käsitellä suurten muutosten aiheuttamia vaikeita tunteita. Tämän muuttamiseksi me tarvitsemme psykologiaa.

Ilmastokriisi on esimerkki siitä, miten tunteemme ja vaikeutemme käsitellä niiden vaikutusta aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia.

Psykologin työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi syntyä konkreettisen politikoinnin lisäksi myös psykologin työstä itsessään. Olimme tutkijoita, kliinikoita, asiantuntijoita tai poliitikoita, työmme auttaa kanssaihmisiä psykologian avulla. Ilman laajempaa yhteiskunnallista muutosta se ei riitä. Mutta samalla me olemme yhteiskunta, ja myös yksittäisten ihmisten auttaminen on myös osa tarvitsemaamme muutosta.

Psykologi (PsM) Julia Sangervo on vihreiden varakansanedustaja, aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Pirkanmaalla, yrittäjä sekä Psykologiliiton hallituksen varajäsen. Yhteiskunnallista vaikuttamista pohtiva kolmiosainen kirjoitussarja julkaistaan loppuvuoden 2024 aikana.