Sober Furious

On sitä tullut joskus ryypättyä, mutta tosi paljon on tullut oltua myös selvin päin. Juopotteluni menee suunnilleen niin, että nappaa pari lasillista viiniä ja katsoo puoliyhdeksän uutiset. Tai joskus jatkaa niin että alkaa puhua kovemmalla äänellä kuin yleensä, sitten alkaa nukuttaa ja lopulta onkin sitten pakko mennä koisimaan. Seuraavana päivänä onkin sitten hutera olo, jos ei malttanut ajoissa lopettaa.

En ainakaan muista löytäneeni itselleni puolisoa tai työpaikkaa kännissä. En ole myöskään menettänyt puolisoa tai työpaikkaa humalatilan vuoksi.

Selvin päin on kyllä tapahtunut kaikenlaista. Paljon olen saanut aikaan hyvää, mutta ihan kamalasti on sattunut kaikkea, mitä saa hävetä. Sellaistakin, mitä ei kehtaa tunnustaa kenellekään. Mutta eipähän ole ollut tylsää. On elänyt täysillä ja polttanut siltoja molemmista päistä ja kynttilät takanaan.

Entä jos olisin trendikäs, ja kokeilisikin olla selvin päin vaikka hmm… kokonaisen vuoden. Alkaisinko vihdoinkin saada jotain aikaan, hyvää ja pahaa? Toteuttaisinko itseäni, olisinkin psyykkisesti eheä? Aiheuttaisinko pahennusta ja ihailua kaikkialla missä liikkuisin? Ja kestäisikö sitä kroppa tai edes psyyke?

Tulisiko minusta maaninen raitishullu? Punapensasteetä lipittävä estoton moottoriturpa, joka komeilisi kaikissa iltapäivälehtien lööpeissä ja Viidakon tähtösten aulabaarissa vissylasi kädessä? Tai keksisinkö psykologisen yhtenäisteorian, sen, joka mullistaisi koko tieteenalan käsityksen itsestään ja auttaisi kansalaisia näkemään suoraan sielunsa salaisimpiin sopukoihin? ”Vaihtovirtapeto egohuoneessa”?

Kannattaisiko yrittää?

Pahaa pelkään, että olen tähän jo liian vanha. Ei näytä mediaseksikkäältä, kun vanheneva mies vetää rautaa tankoihin salilla ja tulee koleana talvipäivänä vastaan sellainen sarasvuohymy naamallaan. Tuskin vatsakaan kestäisi sitä jatkuvaa rucolan ja itujen vetämistä. Pahimmin kävisi kuitenkin vanhalle psyykelle. Olisi kaikkien mielestä ihan kohtuutonta, jos vanha äijä alkaisi säteillä ja menestyä. Sober Curious näyttäisi Sober Furiousilta. Ei hyvä. Pitää antaa nuoremmille tilaa. Moka on vanhan lahja. Ketterästä kokeilusta tulee nykyään pelkkä suonenveto.

Ja onko se täysiraittius nyt niin hienoa? Kyllähän hyvä viini maistuu ihan mahtavalta suussa. Ja joskus on ihan mukavaa vähän väsähtää ja kuvitella pikkukekkulissa olevansa jonkinsortin filosofi. Tai ainakin pikkuisen hauska. Muutenkin tuntuu hassulta, että pitäisi olla ehdoton. Ehdottomuus on varattu tärkeämpiin asioihin, kuten siihen että tupakanpoltto on tyhmää, epämääräisen tuttavuuden kanssa pitää käyttää kondomia ja eläimistä ei saa tehdä ihmisten vaatteita.

Toisaalta kannattaahan tällainen ehdottomuus. Saa itselleen kavereita ja kenties ihailuakin. Alkoholin jättämän aukon sijaan voi helposti päihdyttää itsensä sillä, että ratsastaa aallon harjalla, on hip ja hop ja jotain sellaista, mitä muutkin haluaisivat olla, jos pystyisivät. Toisaalta ehdottomana ihmisenä joutuu usein hengailemaan samanmielisten kanssa. Ja samanmielisyys on ahdistavaa, tylsää ja kaikenlaista kehitystä jarruttavaa.  Joustava viinamieli on vapaa kaveeraamaan absolutistien kanssa. Mutta hän voi hengailla myös niitten kanssa, jotka voisivat kieltämättä vähän jo rajoittaa tissutteluaan.

Kirjoittaja on kirjoittanut tämän kuten kaikki muutkin bloginsa yksityishenkilönä, joka pohtii yhteiskunnan ja elämän koukeroita muuttuvassa maailmassa.