Edessä on lupausten lunastamisen aika

Psykologeille on tyypillistä ajatella asiat monelta kantilta. Toisaalta on niin, toisaalta näin, eikä siinä suinkaan ole vielä kaikki. Eduskuntavaalituloksen seurauksia ja hallituksen muodostumista ennakoidessa tarvitaan nyt enemmän näkökulmia kuin koskaan. Vanha malli, jonka mukaan kaksi suurta kolmesta on kerrallaan hallituksessa ja yksi oppositiossa ei enää toimi. Kolmea suurta puoluetta ei enää ole.

Vaaleja pidettiin ennakkoon jännittävinä. Toimittaja Reetta Räty totesi Yle-kolumnissaan osuvasti, ettei jännitys lauennut edes vaalitulokseen. Kolmen kärki on käytännössä tasavahva – SDP:n, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kannatus on 17 % desimaaleineen. Ennen tarkistuslaskentaa paikkaeroja on yhden paikan verran. Seuraavassa joukossa 10 %:n tienoissa ovat romahtanut Keskusta sekä selvät vaalivoittajat Vihreät ja Vasemmistoliitto.

Vaaliohjelmissaan lähes kaikki puolueet nostivat esiin myös mielenterveyden ja siihen liittyvien palveluiden tärkeyden. Varhaiskasvatuksen psykologityö on mainittu sekä vasemmiston, RKP:n että Vihreiden ohjelmissa, samoin lakisääteisten koulupsykologien puutteeseen on useassa ohjelmassa kiinnitetty huomiota. Vasemmiston ja vihreiden menestys lupailee siis hyvää muun muassa varhaiskasvatuksen konsultoivan psykologityön kannalta. Aihe nostettiin esiin myös sivistysvaliokunnan mietinnössä viime kesänä.

LÄHES KAIKKI eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet myös Terapiatakuu-kampanjaan, jonka tarkoituksena on taata nopeaa psykososiaalista hoitoa, kuten psykologin tai psykoterapeutin palvelua, kansalaisille matalalla kynnyksellä. Tämä toteutuisi mielekkäimmin järjestämällä perusterveydenhuollon tiimeihin psykologi. Psykologin osaamiseen kuuluvat niin arviointi, tutkiminen, hoito kuin konsultaatiokin. Tällä tavoin toimivat jo esimerkiksi työterveyshuolto, YTHS sekä koulut ja oppilaitokset.

Eduskunta päättää valtion budjetista ja laeista. Mielenterveystyön kannalta on olennaista, että kaavailtu sote- ja maku-uudistus ei toteutunut. Siinä mielenterveys olisi jäänyt täysin sivuraiteelle – suunnitelluilla sote-keskuksilla oli kyllä paljon mielenterveyteen liittyviä tehtäviä mutta ei riittävää osaamista niiden hoitamiseksi. Uuden hallitusohjelman myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus saa uuden suunnan. On ensiarvoisen tärkeää, että mielenterveys vihdoin nähdään tasavertaisena fyysisen terveyden rinnalla ja mielenterveyspalvelut suunnitellaan tässä uudistuksessa paremmin.

MILLÄÄN PUOLUEELLA ei nyt ole selvää mandaattia maan johtamiseen pääministeripuolueena. Vaikka SDP tuli ensimmäisenä maaliin ja sikäli voitti vaalit, tulos oli reilusti huonompi kuin odotettiin ja toiseksi huonoin demareille koskaan. Puheenjohtaja Rinteen asema ei ole vankka.

Perussuomalaiset osoitti vakiinnuttaneensa paikkansa uuden ajan suurena puolueena – kolmas vaalimenestys peräkkäin ei ole enää yksittäistapaus. Hallitukseen perussuomalaisilla ei silti mitä todennäköisimmin ole asiaa: yhteistä säveltä hallitusohjelman muodostamisessa ei ehkä löydy sen paremmin demareiden kuin porvaripuolueidenkaan kanssa. Oppositiossa puolueen suosio kasvaa entisestään.

Koulutuslupaus- ja valinnanvapaussotkuissa ryvettynyt Kokoomus säilytti kannatuksensa ja nappasi jopa yhden lisäpaikan, vaikka ääniosuus hiukan kutistuikin. Tämä huolimatta Hjallis Harkimon siirtymisestä omaan poliittiseen liikkeeseensä. Kokoomuksen äänestäjät ovat ilmeisen tyytyväisiä. Soten ja hallituksen kaatuminen viime metreillä ennen vaaleja vapautti puolueen paitsi lehmänkaupoista näköjään myös jopa niiden varjosta.

HALLITUKSEN MUODOSTAMISESTA ennakoidaan vaikeaa. Sinipunahallitus Vihreillä ja RKP:llä vahvistettuna on ilmeisin vaihtoehto, mutta hallitusohjelman muodostaminen voi olla tuskallista, kun yhteen pitää sovittaa työmarkkina-, talous- ja ilmastonäkemykset. Tämän hallituksen enemmistö eduskunnassa olisi myös niukka. Punamultapohjaan tarvitaan tukipuolueita vielä enemmän, ja yhtäläiset ongelmat hallitusohjelman muodostamisessa ovat edessä. Keskustan halukkuus ja mahdollisuus hallitusvastuuseen murskatappion jälkeen on kysymysmerkki: puolueen virallisen lausunnon voi tulkita riveiltä sekä niiden välistä. Puheenjohtaja Juha Sipilän eroilmoitus helpottaa kuitenkin hallitusyhteistyön mahdollisuutta huomattavasti.

Prosessimielessä hallitustyön käynnistäminen sujunee paremmin kuin esimerkiksi neljä vuotta sitten, sillä nyt ohjaksissa on mitä luultavimmin politiikan konkareita. Poliittisen ohjauksen ennakoidaan myös vahvistuvan ministeriöissä.

Sekavasta vaalituloksesta huolimatta selviä ilonaiheitakin löytyy. Uudessa eduskunnassa on tasaisempi sukupuolijakauma kuin koskaan aiemmin, ja myös nuoria nousi eduskuntaan paljon, etenkin niin sanotun vihervasemmiston riveissä. 31-vuotias Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson nousi koko maan äänikuningattareksi. Myös äänestysaktiivisuus oli hyvällä tasolla.