Psykologit pois politiikan vähemmistöstä!

Mikä on kansanedustajan tyypillisin ammattitausta? Lääkäri, sairaanhoitaja, juristi, diplomi-insinööri, poliisi ja opettaja. Psykologeja ei sen sijaan ole yhtäkään, vaikka poliitikot joutuvat jatkuvasti kohtaamaan mielenterveysongelmien kasvun seuraukset ja levittelemään käsiään sen edessä, mitä asialle voisi tehdä.

Vaikuttaa voi kuitenkin muuallakin kuin eduskunnassa, ja seuraavat vaalit ovat jo nurkan takana. Alue- ja kuntavaalit tarkoittavat uutta mahdollisuutta saada psykologian asiantuntemusta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Hyvinvointialueet aloittivat kunnianhimoisen tehtävänsä pelastaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto kriisiltä tammikuussa 2023. Tehtävä on vaikea, mutta valitettavasti psykologia on vähemmistössä sen ratkaisupaletissa. Psykologina toimivia aluevaltuutettuja löytyy Suomesta vain kourallinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisempään päättävään elimeen tämä on häviävän vähän.

Esimerkiksi omalla hyvinvointialueellani Pirkanmaalla 79:stä aluevaltuutetusta psykologeja on kaksi. Suurimmalla osalla aluevaltuustoista psykologeja ei ole lainkaan. Se tarkoittaa, että psykologien ääni jää nyt merkittävään vähemmistöön niin sote-alan päätöksenteossa kuin kaikessa muussakin. Suurella osalla aluevaltuutetuista ei ole minkäänlaista koulutusta tai työkokemusta sosiaali- ja terveydenhuollosta ylipäätään. Sote-ammattilaisina toimivien valtuutettujen tausta taas on, kuten eduskunnassakin, tyypillisemmin lääkäri tai sairaanhoitaja.

Hyvinvointialueiden suurimmat haasteet ovat säännöllisesti juuri mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Psykologien puute vaikuttamiselimistä näkyy väkisinkin poliittisessa päätöksenteossa, jossa mielenterveyden osaaminen on valitettavan heikkoa. Tämä heijastuu myös siinä, että hyvinvointialueiden suurimmat palveluiden haasteet ovat säännöllisesti juuri mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Toisaalta usein unohtuu, että ihmismielen ja sen terveyden näkökulmaa tarvitaan myös muualla kuin psykiatrialla. Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, jonka vuoksi psykologian näkökulmaa tarvitaan läpileikkaavasti sosiaali- ja terveydenhuollon joka tasolla. Vielä sitä ei ole sinne saatu.

Psykologian asiantuntemuksen ja tutkimustiedon lisäksi myös kliinisen kokemuksen tuoma ääni on valtavan tärkeä. Olen itse kokenut kliinikkona toimisen olevan arvokas osa sitä, kuka olen poliitikkona. Asiakkaideni kanssa en ainoastaan itse auta, vaan saan takaisin. Poliitikot ovat usein irrallaan siitä, minkälaisia vaikutuksia omilla päätöksillä on haavoittuvaisessa asemassa olevien ihmisten arkeen, mikä valitettavasti näkyy tehdyissä päätöksissä. Asiakkaitteni kautta näen politiikan jäljet ja pystyn tuomaan heidän ääntänsä poliittiseen keskusteluun.

Kollegojen kanssa keskustellessa olen usein kuullut lukuisista hyvinvointialueella tapahtuvista epäkohdista sekä toisaalta hyvistä ajatuksista, miten asiat voisivat olla paremmin. Tämä on juuri sellaista asiantuntemuksen ja kokemusperäisen tiedon yhdistelmää, joka usein aluepolitiikassa jää nyt unohduksiin.

Voisitko sinä lähteä ehdolle mukaan vaikuttamaan?

Olen itse ottanut konkreettiseksi tavoitteekseni nostaa valtuustotyössä esiin psykologian asiantuntemuksen roolia, mielenterveyden näkökulmia sekä psykologityössä koettuja haasteita. Koska kukaan muu ei tule tekemään sitä puolestamme. Mutta vaikuttamistyötä ei tehdä yksin: tarvitaan useamman ääni, jotta se kuuluu vahvemmin.

Psykologivaltuutettujen panos on elintärkeä ja meitä tarvitaan joka puolueeseen. Siksi rohkaisen sinua kollega, olit sitten opiskelija tai työelämän konkari: voisitko sinä lähteä ehdolle mukaan vaikuttamaan? Alue- ja kuntavaalit vaalit ovat jo 13.4.2025 ja ehdokasasettelu on käynnissä nyt. Ota esimerkiksi minuun yhteyttä, jos kaipaat rohkaisua!

Psykologi (PsM) Julia Sangervo on vihreiden varakansanedustaja, aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Pirkanmaalla, yrittäjä sekä Psykologiliiton hallituksen varajäsen. Yhteiskunnallista vaikuttamista pohtiva kolmiosainen kirjoitussarja julkaistaan loppuvuoden 2024 aikana.