Psykologit palvelujärjestelmän muutoksen moottoreiksi

Hyvät kollegat. Suomessa 55 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä maksetaan mielenterveyden häiriön perusteella. Joka vuosi uusia työkyvyttömyyseläkkeitä mielenterveyden häiriöiden vuoksi myönnetään noin 7000. Pelkästään masennuksen perusteella eläköityy päivittäin yhdeksän suomalaista.

Olen juuri päättämässä yli kuuden vuoden uurastukseni ja väittelemässä psykologian tohtoriksi, väitöksen aiheena työkyvyttömyyseläköityminen mielenterveysperusteisesti ja sen yhteydet sosiaalisiin tekijöihin ja palvelujärjestelmäpiirteisiin. 

Oma kiinnostukseni tutkimusalueeseen alkoi psykologin työstäni aikuispsykiatrialla, jossa kohtasin erilaisissa elämänkohtaloita läpikäyviä ihmisiä. Omiin mahdollisuuksiini tukea ja auttaa ihmisiä – toteuttaa vaikuttavaa psykologista hoitoa – vaikutti merkittävästi ympärilläni ollut järjestelmä ja sen ongelmat. Se, miten palvelujärjestelmä onnistui tai ei onnistunut tarjoamaan tukea apua tarvitseville ihmisille varhaisessa vaiheessa. Pohdin mielessäni vastausta kysymykseen: miten palvelujärjestelmä voisi parhaiten auttaa hädässä olevia ihmisiä sekä niitä ammattilaisia, jotka muodostavat merkittävimmän osan palvelujärjestelmää?

Aloittaessani minulle oli tärkeää toteuttaa kyseinen tutkimus psykologian tohtorin tutkinnon alla ja samalla osoittaa, että mielenterveyden hoidon järjestäminen on myös keskeisesti psykologian ja psykologien kysymys, ei vain esimerkiksi lääkärien tai hallintotieteilijöiden. Henkilökohtaisena tavoitteenani oli myös tätä kautta psykologina helpommin päästä urallani käsittelemään palvelujärjestelmäkysymyksiä ja niiden ratkaisuja. Tässä olen onnistunut työskenneltyäni nyt viimeiset kaksi vuotta yliopistosairaaloiden yhteisessä Terapiat etulinjaan -toimintamallissa.

Terapiat etulinjaan on kansallinen yhteinen puristus saattaa julkisten mielenterveyspalveluiden rakenne toimivampaan muotoon. Sen sijaan, että suurin osa apua tarvitsevista kansalaisista joutuu vain odottamaan ja saa lopulta laimennettua hoitoa, kaikki saisivat sitä, mistä hyötyvät. Psykoterapiaa tekevien psykologien vastaanotolla tämä tavoiteltu muutos näkyisi siinä, että yhteydenottoja vapaista paikoista ei tulisi enää solkenaan vaan sopivasti suhteessa avoimiin terapiapaikkoihin, kun julkinen palvelujärjestelmä pystyy tarjoamaan tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitomuotoja nopeammin ennen ongelmien kasautumista. 

Psykologeilla on yksilötyön lisäksi myös paljon annettavaa palveluiden järjestämisen kehittämiselle, koska ymmärrämme koulutuksemme ja työmme kautta yksilöiden tarpeita. Terapiat etulinjaan -toimintamallin substanssiasiantuntemus onkin keskeisesti psykologien tuottamaa, ja suurin osa kansallisen kehittämisen projektipäällikkötasostamme on psykologeja. Yksilönäkökulman lisäksi on kuitenkin välttämätöntä ottaa laajempi palvelujärjestelmänäkökulma, koska muutoin meillä on valtava määrä apua tarvitsevia, jotka jäävät yksin vain odottelemaan ilman palveluita.

Kannustan kaikkia psykologeja huomioimaan terveydenhuollon kehittämistyön myös yhtenä urapolkuna. Meitä on täällä jo monia.

Kirjoittaja Tino Karolaakso on psykologi ja Psykologiliiton hallituksen varajäsen.

Tutustu väitöskirjaan: Disability Pensions Due to Mental Disorders in Finland: The role of social factors and mental health services