Psykologin ammattieettiset haasteet terveysalan murroksessa

Useat meistä ovat varmasti päätyneet alallemme aidosta halusta auttaa. Ammattikuntana meihin ja työhömme kohdistuu kuitenkin hyvin monenlaisia odotuksia. Tätä toiveiden tynnyriä joudumme puntaroimaan suhteessa omiin voimavaroihimme, odotuksiimme sekä olemassa oleviin resursseihin. Joskus auttamisen halu saattaa ohjata meitä liialliseen altruismiin ja ajoittain myös media houkuttelee meitä pohtimaan työtämme kutsumuksen kautta – kannustaa pyyteettömyyteenkin.

Hyvinvointialueiden käynnistyttyä alueelliset erot resursseissa ja palvelujen saatavuudessa vaihtelevat paljon. Monet psykologit kohtaavat haasteen riittävän ajan tai käyntitiheyden varaamisessa jokaiselle asiakkaalleen. Ajanhallinta voi uhata syvällistä, vuorovaikutteista työtä asiakkaiden kanssa, mikä varsin perinteisesti tuottaa ammattikunnallemme eettistä ristiriitaa.

Yksi murroksen tuomista eettisistä haasteista on liiketoimintaorientoituneen terveysalan kasvu. Yhä useammat meistä myyvät palveluitaan. Asiakaskuntamme voi nykyään valita hoidon varsin laajasta valikoimasta, ja olemme osin kilpailemassa myös palveluntuottajien kanssa, joiden toimintaa emme voi tunnustaa eettiseksi. Tämä kilpailutilanne saattaa aiheuttaa psykologeille paineita tarjota nopeampia tai edullisempia palveluita, mikä tuottaa eettisestä ristiriitaa parhaan mahdollisen hoidon tarjoamisen kanssa.

Tämä nykyinen liiketoimintaorientaatio edellyttää psykologilta myös markkinoinnin ja myyntityön hallintaa sekä asiakkaiden houkuttelua, minkä monet kokevat vielä vieraaksi. Toisaalta liian aggressiivinen markkinointi voi muuttaa psykologin roolin terveydenhuollon ammattilaisesta kaupalliseksi toimijaksi, ja tämä voi jälleen asettaa psykologin eettiset periaatteet konfliktiin liikevoiton tavoittelun kanssa.

Asiakkaan etujen ajaminen psykologin ammatissa ei ole pelkästään asiakkaan auttamista vaan myös yhteiskunnallisten ongelmien tunnistamista ja niihin puuttumista. 

Yksi nykypäivän haaste liittyy myös yksityisyydensuojaan, teknologiaan ja sosiaaliseen mediaan. Enää ei puhuta pelkästä arkistojen lukitsemisesta ja äänieristyksestä, vaan psykologien on oltava erityisen tarkkoja tietosuojasta ja huolehdittava siitä, että asiakkaat voivat luottaa siihen, että heidän yksityiset asiansa pysyvät luottamuksellisina. Toisaalta monet asiakkaat jakavat yhä enemmän henkilökohtaisia tietojaan verkossa, ja on sitä joku asiakas saattanut nauhoittaa vastaanotonkin psykologin tietämättä. Nämä teemat edellyttävät jatkuvaa tarkkuutta ja pysymistä ajanhermoilla.

Kohtaamamme haasteet etiikalle ovat siis varsin moninaiset. Onneksi ammattieettiset säännöt ja ohjeistukset luovat meille raamit tässä navigoinnissa, ja ammattieettinen lautakuntamme tarjoaa tarvittaessa konsultaatiota kiperissä tilanteissa.

Toisaalta asiakkaan etujen ajaminen psykologin ammatissa ei ole pelkästään asiakkaan auttamista vaan myös yhteiskunnallisten ongelmien tunnistamista ja niihin puuttumista. Haluan edelleen kannustaa jäseniämme aktiivisen keskustelun ylläpitoon, jotta mielenterveyden palvelut olisivat tulevaisuudessa kaikkien saatavilla ja laadukkaita sekä kestäisivät tarkastelun myös ammattieettisestä näkökulmasta.

Kirjoittaja on Psykologiliiton hallituksen jäsen.