”Psykologien erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat ovat rikkaus”

1. Miten psykologipalvelut on teillä järjestetty?

Valtaosa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen psykologeista työskentelee lasten, nuorten ja perheiden palveluissa eri tehtävissä, esimerkiksi opiskeluhuollossa, perheneuvolassa ja lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluissa. Hyvinvointialueella järjestetään myös neuropsykologipalveluja osana Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikköä.

Psykologipalvelut järjestetään pääosin omina palveluina. Ostopalveluita käytetään silloin, kun oma tarjonta ei riitä. Opiskeluhuollon psykologipalvelut järjestetään lähipalveluina kouluilla ja oppilaitoksissa.

2. Minkälaisena näet psykologien ja psykologipalveluiden roolin hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluissa?

Psykologien rooli on keskeinen mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä, erilaisten haasteiden tunnistamisessa ja hoidollisessa työskentelyssä. Lisäksi psykologin ammattiosaamista tarvitaan monialaisissa yhteistyörakenteissa ja konsultatiivisessa työssä.

Neuvolaikäisissä korostuvat lasten kehitykselliset häiriöt ja kuntoutustarpeiden arviointi. Varhaiskasvatuksen tukeminen ja esiopetuksessa opiskeluhuollollinen työ ovat tärkeitä. Perheneuvolapalveluissa ennaltaehkäisevä työ on merkittävää. Opiskeluhuollossa puolestaan korostuvat lasten ja nuorten oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksien tunnistaminen, arvioiminen sekä kuntoutustarpeen arviointi. Nykyistä enemmän tulisi korostaa psykologin asiantuntijaroolia.

Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikössä, jossa hoidetaan keskivaikeita mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspulmia, psykologien rooli on merkittävä sekä tutkimusten ja arvioiden tekemisessä että hoidollisessa työskentelyssä.

3. Kuinka monta psykologin toimea alueellanne on? Onko osa niistä avoinna?

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla on 106 psykologin ja neljä neuropsykologin vakanssia. Täyttöaste on kokonaisuudessaan melko hyvällä tasolla. Maaliskuussa 2024 vakansseista 14 oli täyttämättä, minkä lisäksi avoimena oli muutamia sijaisuuksia. Sittemmin täyttöaste on hyvinvointialueen mukaan parantunut merkittävästi. Psykologiharjoittelijoita on useissa yksiköissä keväisin ja syksyisin, ja toivotamme harjoittelijat lämpimästi tervetulleiksi.

3.1. Johtavien/vastaavien psykologien määrä?

Nimikkeenä meillä ei ole johtavia tai vastaavia psykologeja.

3.2. Onko psykologien esihenkilö psykologi vai jonkin muun ammattiryhmän edustaja?

Pääosin psykologien lähijohtajat ovat taustaltaan psykologeja, mutta moniammatillisissa tiimeissä perheneuvolapalveluissa ja Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikössä lähijohtaja voi olla koulutukseltaan myös esimerkiksi sosiaalityöntekijä. Näissäkin yksiköissä on kuitenkin psykologitaustainen esihenkilö, jonka ammatillista asiantuntijuutta hyödynnetään laajasti yksikössä ja yksikön johtoryhmässä.

Neuvolaikäisten psykologipalveluissa ja opiskeluhuollossa psykologien lähiesihenkilönä on psykologi. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ylemmässä johdossa on useita psykologitaustaisia henkilöitä. 

4. Minkälaisia psykologipalveluja on tarjolla eri väestöryhmille? Puuttuuko jotakin?

Neuvolaikäisten osalta psykologeja löytyy useasta palvelusta ja perhe voi saada psykologilta monenlaista tukea. Perheneuvolapalveluissa psykologipalveluja on raskaana oleville ja alle 12-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Opiskeluhuollon psykologipalveluita saa esiopetuksen yksiköistä, kouluilta sekä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Opiskeluhuollon palveluiden tavoitteena on tukea oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä. Työn painopiste on ennaltaehkäisevässä ja yhteisöllisessä työssä.

Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikössä hoidetaan asiakkaita, joilla on keskivaikeita mielenterveyden häiriöitä tai päihteiden käyttöä. Asiakkaat ovat eskari-ikäisistä 21-vuotiaisiin.

Viime vuosina palvelujen tarve on kasvanut, ja tarvitaan aiempaa parempaa yhteistyötä eri tahojen välillä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on asiakaskunnaltaan Suomen monikulttuurisin ja monikielisin, mikä osaltaan vaikuttaa esimerkiksi arviointimenetelmien ja interventioiden sekä tulkkipalvelujen käyttöön. Psykologien moninaisuus ja erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat ovat rikkaus, ja soisimme ammattilaisten moninaisuuden näkyvän tulevaisuudessa vielä nykyistäkin vahvemmin. 

5. Pääseekö psykologin vastaanotolle matalalla kynnyksellä? Kuvaile prosessia lyhyesti.

Pyrimme pääasiallisesti siihen, että palveluihin pääsee matalalla kynnyksellä. Lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen osalta Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tekee muiden HUS-alueiden kanssa yhteistä kehittämistä hoidon porrastuksessa. 

Neuvolaikäisten psykologipalveluihin ohjaudutaan joko lähetteellä tai perheen tai esimerkiksi päiväkodin yhteydenoton kautta. Tavoitteena on, että etenkin konsultaatio- ja yhteydenottomahdollisuudet olisivat selkeät ja kynnys olisi matala. Perheneuvolapalveluissa kaikkiin palveluihin tulee päästä nopeasti, kun asiakas ottaa yhteyttä. Opiskeluhuollossa psykologille pääsee oppilaan tai hänen huoltajansa yhteydenoton myötä. Prosessi on yksinkertainen.

Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikköön tullaan lähetteellä tai hyvinvointialueen työntekijän konsultaation kautta. 

6. Mikä psykologipalveluissa toimii?

Palveluissamme korostuvat osaava henkilöstö sekä palvelujen laadukkuus. Psykologit ovat työlleen omistautuvia ja ammattitaitoisia. Opiskeluhuollossa toimivia asioita ovat matalalla kynnyksellä vastaanotolle pääsy, tilanteiden kokonaisvaltainen arviointi, yhteistyö pedagogien kanssa ja tarvittaessa koulun tukitoimien ja jatko-ohjausten suunnittelu. Neuvolaikäisissä tukea kasvattajille ja perheille on saatavilla helposti. Perheneuvolapalveluissa sekä Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikössä on osaavia ja taitavia psykologeja, jotka tuovat moniammatillisiin tiimeihin laajasti osaamistaan. 

7. Mitä parannettavaa psykologipalveluissa on?

Parannettavaa on yhteistyössä niin perustason palvelujen kuin erikoissairaanhoidon ja muiden keskeisten kumppanien kesken. Kaikkiin hyvinvointialueen psykologipalveluihin ei myöskään ole viiveetöntä pääsyä, mikä hidastaa lapsen tilanteen arviointia ja mahdollisen hoidollisen työskentelyn aloittamista. Selkeät työnkuvat ja työnjako eri palvelujen välillä sekä sujuvat ja selkeät palveluprosessit ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Psykologityö vaatii jatkuvaa lisäkouluttautumista, ja tähän on toivottu lisää mahdollisuuksia. Opiskeluhuollossa parannettavaa on koulupsykologin työnkuvan kirkastamisessa ja eri ammattiryhmien työnjaon selventämisessä. Lisäksi on tarpeen miettiä, miten psykologin ammattiosaamista voisi parhaiten hyödyntää yhteisöllisessä hyvinvointityössä.

8. Onko psykologeja vaikea rekrytoida? Minkälaisia houkuttimia rekrytoinnissa on käytetty?

Rekrytointitilanne on parantunut viime aikoina palkankorotusten, myönteisen työnantajakuvan sekä työsuhde-etujen vuoksi. Nykyisten työntekijöiden kiittävä puhe työstään ja työnantajastaan auttaa uusien hakijoiden saamisessa. Vetovoimatekijöitä ovat myös kollegojen tuki, työnohjaus, joustava työ sekä esihenkilöiden ammatillinen tuki. Myös työn kehittäminen, onnistuneet opiskelijoiden rekrytointitilaisuudet ja panostus uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ovat edesauttaneet rekrytointeja.

8.1. Jos rekrytointi on vaikeaa, miten sitä konkreettisesti parannetaan?

Rekrytoinnin suhteen on tehty paljon töitä, ja tulokset alkavat näkyä. Palkkauksella on vaikutusta työnantajan vetovoimaan, mutta se on vain yksi osa onnistunutta rekrytointia. Työn merkityksellisyys, työyhteisön tuki ja työssä viihtyminen vaikuttavat olennaisesti etenkin pitovoimaan. Psykologiliitolta toivotaan näiden näkökulmien esiintuomista ja myönteistä puhetta hyvinvointialueista työnantajana.

9.  Psykologit kokevat usein, että heitä ei kuulla mielenterveysasioissa. Ovatko psykologit teillä osana moniammatillista tiimiä? Minkälaisessa roolissa he ovat?

Psykologit toimivat osana moniammatillisia tiimejä, heitä kuullaan ja heidän näkemyksiään arvostetaan. Psykologit myös antavat konsultaatiota laajasti eri tahoille ja osallistuvat kehittämistyöhön. Pääsääntöisesti psykologit kokevat oman roolinsa tärkeänä ja mielekkäänä osana laajaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta.

Aivan kaikkialla psykologin työnkuva ja asiantuntemus eivät vielä tule nähdyksi tai ymmärretyksi riittävän hyvin. Psykologien on tärkeää itsekin tuoda esiin omaa asiantuntemustaan. Eri ammattilaisten osaamisen hyödyntämisessä ja monialaisessa yhteistyössä meillä on vielä laajassa mittakaavassa tehtävää.

9.1. Mikä mielestäsi estää moniammatillista työskentelyä? Mikä sitä edistää?

Monissa palveluissa, esimerkiksi perheneuvolassa ja mielenterveyspalveluissa, moniammatilliseen työskentelyyn on hyvinvointialueellamme pitkät perinteet, joten pääosin moniammatillisuus ja yhteistyö toteutuvat hyvin yksiköiden sisällä. Yhteinen tahto tehdä moniammatillista työtä, työrauha ja verkostojen tuntemus ovat tärkeitä.

Käynnissä oleva perhekeskuskehittäminen helpottaa alueellisten verkostojen muodostumista ja alueiden erityispiirteiden huomioimista.

Moniammatillista yhteistyötä haastavat työn paineisuus ja eritahtisuus sekä tärkeiden yhteistyötahojen resurssien puute. Suurin haaste on se, ettei asiakkaita mielletä yhteisiksi asiakkaiksi, vaan joko teidän tai meidän asiakkaiksi. Meidän pitäisi entistä enemmän päästä yhteisiin arvioihin, yhteiseen työskentelyyn ja yhteiseen asiakassuunnitelmaan. Moniammatillisuus vaatii aikaa keskusteluille ja yhteiselle työlle.

10. Haluatko kertoa vielä jotain muuta?

Opiskeluhuollossa psykologeilla on huoli siitä, että työn perusluonne unohtuu yhteistyöverkostoissa: ennaltaehkäisevän ja kokonaisvaltaisen työotteen sijaan nähdään vain yksilöllisen mielenterveystyön osuus. Opiskeluhuollon yhdyspinnat kuntien kasvatuksen ja oppimisen toimialojen kanssa ovat laajat.

Yleinen kokemus on, että hyvinvointialueemme arvostaa psykologeja ja heidän osaamistaan laaja-alaisesti.