Pitäisikö psykologin syödä lihaa?

Eläinten kokemusten, tunteiden ja tietoisuuden tunnustamisella on pitkä perinteensä niin arkiajattelussa kuin tieteessä Humesta Darwiniin, mutta teollisen maa- ja karjatalouden nousun myötä 1800-luvun lopussa tämä ajattelutapa painui sattuvasti marginaaliin. Vertaileva psykologia ja lähitieteet ovat viimeisen 50 vuoden aikana huomattavasti tarkentaneet tietojamme eläinten mielistä, ja 2000-luvulla tutkimusten kertyminen on ollut erityisen nopeaa. Yksi julkisesti näkyvä virstanpylväs oli Cambridgen julistus eläinten tietoisuudesta 2012.

Lampaat muistavat usean vuoden takaa ainakin 50 lajitoveriaan, jotka ne pystyvät tunnistamaan pelkistä valokuvista. Ne erottavat lajitovereiden kasvoista rauhallisen, yllättyneen ja pelokkaan ilmeen ja suosivat tuttujen lampaiden kasvoja. Lampailla on yksilöllinen persoonallisuus, jossa näkyy sellaisia piirreulottuvuuksia kuten avoimuus uusille kokemuksille, sosiaalisuus ja reaktiivisuus tai ahdistusherkkyys.

Cambridgen julistus eläinten tietoisuudesta julkaistiin 2012.

Luonnontilassa lampaat vieroittuvat 6–12 kk:n iässä. Teollisessa maataloudessa karitsat erotetaan uuhista tyypillisesti 1–4 kk:n iässä, mihin eläimet reagoivat hätääntynein äänin, pyrkimällä liikkumaan ja ulostamalla. Aikaisesti erotetuilla karitsoilla on havaittu negatiivisia psykologisia vaikutuksia läpi myöhempien kehitysvaiheiden.

Lehmät osoittavat myönteisiä tunteita, kuten innostuneisuutta, oppiessaan jotakin tai havaitessaan kykenevänsä vaikuttamaan tilanteeseensa. Tunteiden sosiaalista tarttumista havaitaan susilla ja sioilla. Simpanssit voivat läpäistä mielenteorian tutkimuksessa käytetyn virheellisen uskomuksen testin, jossa ihmislapset suoriutuvat tyypillisesti 4–5-vuotiaina.

Rotat kykenevät empaattiseen sekä pro-sosiaaliseen toimintaan ja seepioilla on episodisen kaltaista muistia. Muurahaiset (Aphaenogaster) käyttävät soveltavasti työkaluja, kuten monet selkärankaiset mutta myös muut hyönteiset. Niin matelijat ja sammakkoeläimet, kuin kalat ja hyönteisetkin leikkivät. Eri nisäkkäät, lintulajit kuin niin ikään puhdistajakalatkin (Labroides dimidiatus) läpäisevät itsetietoisuuden klassisen tutkimusasetelman, peilitunnistustestin.

Eläinteollisuuden käytännöt eivät ole tiedon tasalla.

Valitettavasti eläinteollisuuden käytännöt eivät ole tämän tiedon tasalla. Eläimet tylsistyvät ahtaalle vangittuina. Karsinointi aiheuttaa emakoilla ruhjeita ja haavoja lantiossa, lypsylehmillä jalkojen ja kinnernivelten vammoja. Kanat ja siat kärsivät nopeakasvuisuuden luustovaurioista. Jälkeläiset erotetaan varhain lihan- tai maidontuotannon vuoksi. Tuotantoa turvaavat lisäksi kirurgiset toimenpiteet, kuten kastraatio, hampaiden tai nokan leikkaus, sarvien tai varpaiden katkonta tai hännän typistäminen, jotka moniaalla tehdään ilman nukutusta tai riittävää kipulääkitystä.

Unohdimmeko jotain siirtäessämme eläintuotannon teollisuuslaitoksiin ja supermarketteihin: poissa silmistä, poissa mielestä; vai peräti mieltä vailla? Vertaileva psykologia tekee vaikeaksi katsoa lautaselleen.

Kirjoittaja on Psykologiliiton hallituksen jäsen.