Opiskelijatoiminnan ei ole pakko olla apoliittista

Olen työssäni opiskelijapromoottorina pistänyt merkille erään asian. Opiskelijat pitävät jostain syystä usein järjestötoiminnan tärkeimpänä ohjenuorana, että se ei ole poliittista. Politiikka on jonkinlainen mörkö, jota järjestöt pyrkivät välttelemään, jotta ne eivät suututtaisi tai jakaisi omaa jäsenistöään liiaksi.

Haluan kuitenkin haastaa teitä: onko edes mahdollista tehdä järjestötoimintaa ei-poliittisesti? Wikisanakirjan mukaan (en löytänyt parempaakaan lähdettä) politiikka on kaikista löperöimmän määritelmän mukaan ”tiettyyn tavoitteeseen pyrkivä toimintalinja tai menettelytapa”. Tämähän kuulostaa erehdyttävästi juuri järjestötoiminnalta, sillä meillähän on toimintasuunnitelmat, jotka ovat täynnä erilaisia tavoitteita, joita pyritään toteuttamaan erilaisin päätöksin. Jos politiikkaa ajatellaan perinteisenä yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisena, niin kyllä järjestötoiminta sitä tekee, sillä (tulevien) psykologien hyvinvoinnin ylläpito ja edunvalvonta on niin ikään yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamista, olemmehan me kuitenkin tärkeänä osana tätä yhteiskuntaa. 

Toisaalta arvopolitiikka on myös politiikkaa, ja ainakin nopealla katsauksella suurimmalla osalla opiskelijajärjestöistä on määriteltynä arvot. Jos opiskelijajärjestö päättää esimerkiksi siirtyä täysin vegaaniseen ruokaan, voidaan tätä pitää arvopoliittisena, eli täten myös poliittisena päätöksenä. Jos opiskelijajärjestö päättää toisin, voidaan tätä myös pitää arvopoliittisena päätöksenä. Päätösten tekeminen on mahdotonta, mikäli emme hyväksy, että toteutamme sillä tavalla jotain politiikkaa. Haluankin siis kannustaa teitä, rakkaat kanssaopiskelijani, poliittisten päätösten pelkäämisen sijaan tarttumaan niihin suoraan ja pohtimaan, millaista politiikkaa nämä teidän päätöksenne edustavat.

Sitten vielä täysin aiheen vierestä: rakkaat kanssaopiskelijani, tämä on aika varmasti viimeinen opiskelijakolumnini Psykologi-lehteen koskaan, sillä tämä (kalenteri)vuosi on viimeinen vuoteni sekä tässä opiskelijapromoottorin työssä että rakkaan ainejärjestöni Kompleksin hallituksessa. Tämän vuoden lopussa takana on neljän vuoden Psykologiliitto-taival, johon mahtuu sekä paljon stressiä ja huonosti nukuttuja öitä että ihania merkityksellisyyden ja arvostuksen kokemuksia. Kiitos siis kaikille, toivottavasti tämä loppuvuosi tulee olemaan hauska ja ainejärjestöpolitiikantäytteinen! 

Kirjoittaja on Psykologiliiton opiskelijapromoottori.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2025.