Myös psykologi voi antaa psykoterapiaa

Terapia ja mielenterveys ovat nyt kaikkien huulilla. On hienoa, että mielenterveydestä ja sen hoitamisesta puhutaan yhä enemmän ja avoimemmin. Kuitenkin vaikuttaa, että puhe ”terapiasta” on suorastaan ylikuumentunut. Vähintään on syytä oikoa muutamia julkisessa keskustelussa esiintyviä käsityksiä.

1. Terapiasta puhutaan patenttiratkaisuna, vaikkei yleensä edes ole selvää, mistä puhutaan. Usein terapialla viitataan keskusteluhoitoon psykologilla tai psykoterapeutilla. Toisinaan terapia on Kelan kuntoutuspsykoterapian lyhenne. Sananmukaisesti terapia on hoitoa. Terveydenhuollon terapioita ovat psyko-, toiminta-, fysio-, puhe-, ravitsemus- ja jalkaterapia. Terveydenhuollon ulkopuolella tarjolla on esimerkiksi enkeli- ja kiviterapiaa, joille ei ole tieteellistä perustaa. 
2. Psykoterapia on puhehoitoa. Se tarkoittaa, että hankalia asioita käsitellään keskustelemalla. Psykoterapia on työmenetelmä, auttamisen ja hoidon menetelmä. Ei ole aina yksinkertaista määritellä, milloin keskusteluhoidossa on kyse psykoterapiasta. Joissain palveluissa lyhyet hoitojaksot nimetään esimerkiksi tiedon antamiseksi, tueksi ja neuvonnaksi, vaikka käytännössä käyntien sisältö voi olla samanlainen kuin psykoterapiaksikin nimetyillä käynneillä. Psykoterapian suuntauksia on lukuisia. Ne eroavat toisistaan muun muassa sen mukaan, miten aktiivinen psykoterapiaa antava työntekijä on ja käytetäänkö työskentelyn osana esimerkiksi kotitehtäviä. Myös käyntikertojen tiheys vaihtelee. 
3. Psykoterapiaa voi antaa myös psykologi. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, joka on opiskellut mielen asioita aina vähintään 5,5 vuotta yliopistossa. Kaikilla psykologeilla onkin laaja osaaminen ja ymmärrys ihmisen mielestä, sen toiminnasta, kehityksestä ja ongelmista. Psykoterapeutti-ammattinimike on suojattu. Psykoterapiaa sen sijaan voivat antaa muutkin ammattilaiset kuin psykoterapeutti, kun heillä on tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito.
4. Aina ei tarvita psykoterapiaa. Yhtä lailla kuin fyysisiäkin vaivoja, myös mielen ongelmia ja hoidon tarvetta tulee arvioida ja tutkia. Ei antibioottia tai leikkaustakaan määrätä selvittämättä. Ei siis ”terapiaakaan”. Sama hoito ei sovi tai ei ole tarpeen kaikille. Tämän selvittelytyön ammattilainen on psykologi, joka pystyy arvioimaan kaikenikäisten psyykkistä vointia ja hoidon tarvetta sekä tekemään psykologin tutkimukset. Tutkimuksissa voidaan kartoittaa esimerkiksi persoonallisuutta, tiedonkäsittelyn valmiuksia, kuten muistia ja oppimista, sekä tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta.
5. Kaikki psykoterapeutit eivät ole psykologeja. Tämä on monelle yllätys. Käsitys mielenterveyden ammattilaisten nimikkeistä, osaamisesta ja koulutuksesta on muutenkin hämärtynyt. Kouluihin vaaditaan sairaanhoitajien vastaanottoja, vaikka lakisääteisen opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvat jo sekä terveydenhoitajat, psykologit, kuraattorit että lääkärit. Ongelmana on, ettei heitä ole palkattu riittävästi. Psykoterapeuttipulasta puhutaan, vaikka yksityisen puolen vastaanoton voi varata jo samalle illalle. Ongelma on pikemmin se, että julkisia mielenterveyspalveluita ei ole kansalaisten saatavilla tasavertaisesti ja pitkien hoitojen ja Kela-kuntoutuksen tekijöitä voi olla ajoittain vaikea löytää. Mitään yleistä psykoterapeuttipulaa ei Suomessa ole. 

Keskustelussa mielenterveydestä ja sen hoidosta keskiöön ovat nousseet menetelmät. Ihmiset ja vuorovaikutus ovat unohtuneet. Fyysisessä terveyden- ja sairaanhoidossa on usein selvää, millä lääkkeellä tai toimenpiteellä jotakin vaivaa tulee hoitaa. Tällöinkin hyvä luottamussuhde lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa edistää paranemista, toipumista ja kokonaishyvinvointia. Kun ongelmia on mielenterveydessä tai ihmissuhteissa, hyvä ja luottamuksellinen suhde hoitavan työntekijän kanssa on keskiössä. Menetelmät eivät hoida ihmisen mieltä, sen tekee toinen ihminen ja se tapahtuu vuorovaikutuksessa. 

Mielenterveyden asiantuntijuuden ydin on ajatustyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan, potilaan kanssa. Psykologilla on ihmisen mieltä ja käyttäytymistä koskevaa syväosaamista. Psykologin ammattitaitoa on huomioida asiakkaan tarpeet sekä voinnin muutokset, ja hän soveltaa sen mukaisesti hoito-ohjelmaa tai muuta hoitomenetelmää, käyttää testimenetelmiä tai kyselylomakkeita ja antaa ohjeita, tukea ja tietoa. 

Terapiatakuun tarkoitus on tuoda mielenterveyden hoitoa kansalaisten saataville nopeasti ja helposti ilman tarpeettomia lähetteitä tai muita kynnyksiä. Myös Psykologiliitto kannattaa Terapiatakuuta, mutta muistuttaa, että yhtä tärkeää kuin hoito on myös sitä edeltävä psyykkisen voinnin arviointi ja tutkiminen sekä oikean hoidon tarjoaminen. Tähän ei riitä 20 minuutin vastaanotto lääkärillä, vaan työhön tarvitaan psykologi.

Marinin hallitus suunnittelee hoitotakuun kiristämistä 7 päivään. Tämä kiristys koskee toteutuessaan myös psykologeja ja tuo huomattavan määrän lisää psykologeja sote-keskuksiin. Tämä vastaisi täsmälleen myös Terapiatakuun tavoitteisiin.

Annarilla Ahtola
puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto