Mistä meille maksetaan?

Esimerkiksi kääntäjä laskuttaa työtään tekstin sanamäärän ja käytetyn ajan perusteella, kun taas kauppias pyytää konkreettisista tavaroista hinnan, jossa on huomioitu tavaran vaatimat kustannukset. Onkin täysin eri asia hinnoitella psykologin työhön liittyvää taustatyötä, asiakaskohtaamisen vaatimaa asiantuntijuutta ja asiakkaan tilanteen jälkipuintia.

Olenkin pohtinut opintojeni aikana, mistä meille tarkalleen ottaen maksetaan.

Ensinnäkin me psykologit olemme korkeakoulutettuja. Meillä on muiden asiantuntijoiden tavoin yliopistotutkinnon tarjoamia rahanarvoisia valmiuksia. Esimerkiksi kriittinen ajattelu, tiedonhakutaidot ja tietotekniset valmiudet ovat itsessään arvokkaita taitoja työelämässä ja oman osaamisen kehittämisessä.

Meille maksetaan työssä kohtaamistamme kuormitustekijöistä. Tunnetyön energian vievyys ja mahdollinen ponnistelun tarve vaikuttavat arjen jaksamiseen ja työkykyyn. Muita kuormitustekijöitä voi olla muun muassa asiakaskunnan laajuus, pitkät työpäivät ja tietotyön lisääntyminen. Nämä ja muutkin työn kuormitustekijät ovat asioita, joiden tulee näkyä palkkanauhassa.

Ennen kaikkea me psykologit olemme mielenterveyden asiantuntijoita. Meille maksetaan tiedosta, jota hyödynnämme laajasti kentällä. Tietotaitomme ei ole itsestäänselvyys, jonka voisi korvata maallikon mututuntumalla. Joskus unohtuu, kuinka laajasti todellisuudessa ymmärrämmekään yksilön hyvinvointitekijöitä, niihin vaikuttavia ilmiöitä ja edelleen näiden tekijöiden vaikutusta yhteiskuntaan.

Asiantuntijuutemme todellakin on laajaa ja erityislaatuista, mikä tuo meille vastuuta. Näkemyksillämme voi olla merkittäviäkin vaikutuksia yksilöiden elämään tai yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Vastuu onkin yksi palkkaamme määrittelevä tekijä. 

Toki mainitsemieni asioiden lisäksi on paljon muitakin palkkaan vaikuttavia tekijöitä. Avoimen palkkakeskustelun harjoittaminen on tärkeää, sillä se auttaa sanoittamaan osaamistamme ja määrittelemään sen hintaa. Kovaa vauhtia työelämää kohti suuntaavan opiskelijan näkökulmasta tällainen keskustelu on hyvin tervetullutta.

Kirjoittaja on Suomen Psykologian Opiskelijain Liiton (SPOL) puheenjohtaja.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 3/2021.