Kun opiskelijaa ahdistaa, YTHS ja opintopsykologit auttavat

Yli 70 prosenttia korkeakoulujen opiskelijoista kokee voivansa hyvin, osoittavat opiskelijoille suunnatut kyselyt.

Joukko opiskelijoita voi kuitenkin entistä huonommin. Koronapandemia, etäopiskelu ja sosiaalinen eristäminen saivat monen nuoren ongelmat kärjistymään.

– Mielenterveyssyistä YTHS:lle hakeutuneiden määrä nousi voimakkaasti korona-aikana, eikä kysyntä näytä laantumisen merkkejä, kertoo mielenterveyden aluevastaava Janne Sihvonen YTHS:n läntiseltä alueelta.

Ahdistuneisuus on noussut viime vuosina masennuksen ohi opiskelijoiden yleisimmäksi syyksi hakeutua YTHS:n mielenterveyspalveluihin. Samalla palvelujen kysyntä on kasvanut.

Vastaava psykologi Hannu Soronen YTHS:n keskiseltä alueelta näkee, että kehityksen taustalla on muitakin syitä kuin korona.

– Itsenäisyyden vaatimukset ja kilpailullisuus ovat lisääntyneet koko yhteiskunnassa. Opiskelijat kokevat pärjäämisen pakkoa ja pelkoa siitä, että he epäonnistuvat tai tekevät väärän valinnan. Myös taloudellinen tilanne aiheuttaa huolta monelle opiskelijalle, hän pohtii.

Opintopsykologi tukee opintoja ja opiskelukykyä

Koronapandemia ja etäopiskelu aiheuttivat piikin myös opintopsykologien palvelujen kysynnässä. Aalto-yliopiston opintopsykologi Henna Niiva kertoo, että tilanne on kuitenkin tasoittumassa.

– Opintopsykologin vastaanotolla koronan jäljet näkyvät edelleen, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa.

Samaa mieltä on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opintopsykologi Anna Pakkanen.

– Yksinäisyys näkyy nyt vastaanotolla vähemmän, ja sitä kautta opiskelijoiden jaksaminen on ehkä lisääntynyt, hän sanoo.

Yleisimpiä syitä hakeutua opintopsykologin yksilöohjaukseen ovat stressi ja uupumus, alhainen motivaatio, ajanhallinnan ja aikaansaamisen haasteet sekä vaativuus. Lisäksi opintopsykologit tukevat opiskelua neuropsykiatristen ja mielenterveyden haasteiden kanssa.

Jos opintopsykologin lyhyt interventio ei riitä, opiskelija ohjataan eteenpäin saamaan jatkotukea. Useimmiten se tarkoittaa YTHS:n palveluja, toisinaan esimerkiksi mielenterveysjärjestöjen järjestämiä ryhmiä.

– YTHS auttaa silloin, kun tarvitaan terveydenhuollon arviota tai hoitoa. Meidän tehtävämme on puolestaan opintojen ja opiskelukyvyn tukeminen, Henna Niiva kiteyttää.

Anna Pakkanen lisää, että korkeakouluopiskelijat saavat käyttää myös oman terveysasemansa palveluja. Osa heistä saa myös erikoissairaanhoitoa.

YTHS on porrastanut palvelujaan

YTHS on vastannut kasvaneeseen kysyntään porrastamalla mielenterveyspalvelujaan.

Erityisesti on lisätty ensivaiheen palveluja, kuten hoitajan ohjaamaa omahoitoa, hoidollisia ryhmiä ja nettiterapiaan ohjaamista. Kevään aikana otetaan käyttöön myös Terapianavigaattori, jolla saadaan ensijäsennys opiskelijan tilanteesta hoidon suunnittelemiseksi.

– Resurssimme eivät riitä siihen, että kaikilla alkaisi heti tiivis yksilökäyntien sarja psykologilla. Ne, jotka sellaista tarvitsevat, saavat sen kyllä, mutta aluksi tarjoamme matalamman kynnyksen interventioita, Janne Sihvonen kertoo.

Lyhytterapiaa voidaan nyt tarjota valtaosalle sitä tarvitsevista kohtuullisessa ajassa eli kolmen kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta. Sihvosen mukaan hoidon porrastus auttaa myös psykologeja työssään.

– Kun potilas ohjautuu psykologille, hänen tilannettaan on jo arvioitu ja mietitty alustavasti, mikä lyhytterapian fokus voisi olla. Tavoitteena on, että psykologin työskentelyjakso olisi mahdollisimman hedelmällinen ja käynnistyisi riittävällä intensiteetillä.

Opintopsykologeja tarvitaan lisää

Henna Niiva ja Anna Pakkanen ovat yhtä mieltä siitä, että opintopsykologeja tarvittaisiin korkeakouluissa enemmän.

Suomessa on edelleen korkeakouluja, joissa ei ole lainkaan opintopsykologeja. Toisaalta osassa korkeakouluja joudutaan laittamaan yksilöohjauksen ajanvaraus kiinni kesken lukukauden, koska kaikki ajat ovat tulleet täyteen.

– Opiskelijamäärät ovat kasvussa ja meille tulee korkeakouluihin erilaisia oppijoita. Opintopsykologeilla on kattavaa tietoa opiskelukyvyn, mielenterveyden ja oppimisvaikeuksien vaikutuksesta opiskeluun sekä oikea-aikaisen tuen merkityksestä oppimisen psykologisten esteiden purkamiseen ja sitä kautta opiskelujen etenemiseen, Niiva huomauttaa.

Yhteisöllinen työ, kuten verkostoyhteistyö, erilaiset ryhmät, työpajat ja korkeakoulujen työryhmät, on tärkeä osa opintopsykologien työpanosta. Opintopsykologi voi olla muokkaamassa korkeakoulun opiskeluarkea sellaiseksi, että se tukee opiskelijoiden hyvinvointia.

Jos resursseja olisi enemmän, ongelmien ennaltaehkäisyyn olisi mahdollista panostaa vielä lisää. 

– Yhteisöllinen työ ja yksilötyö tukevat hienosti toisiaan. Kun tapaamme opiskelijoita kahden kesken ja näemme, miten he voivat ja millaisia tarpeita heillä on, voimme polkaista esimerkiksi jonkin ryhmän käyntiin lyhyelläkin varoitusajalla, Pakkanen sanoo.

Yhteydenpitoa halutaan tiivistää

Vaikka korkeakoulujen opintopsykologit ja YTHS:n psykologit auttavat opiskelijoita omilla tonteillaan, he tekevät paljon myös yhteistyötä. Janne Sihvosen mukaan yhteydenpitoa ollaan edelleen tiivistämässä, kun alueilla siirrytään oppilaitoskohtaisiin monialaisiin terveystyöryhmiin.

– Oppilaitokset ovat erilaisia ja opiskelijoiden haasteet eri oppilaitoksissa vähän erilaiset. YTHS:n psykologien on hyvä tietää, millaisia tukitoimia ja mahdollisuuksia kussakin oppilaitoksessa on ihan konkreettisesti.

Joskus opiskelijalla on samanaikaisesti kontakti YTHS:lle ja opintopsykologille. YTHS keskittyy silloin opiskelijan mielenterveyden haasteisiin, opintopsykologi puolestaan opintojen ja opiskelukyvyn tukemiseen. Yhdessä sovittu opiskeluterveysneuvottelu opiskelijan, oppilaitoksen ja YTHS:n edustajien kesken on usein hyvä reitti päästä suunnitelmallisesti eteenpäin.

– Jos vaikkapa opinnäytetyö ei suju toivotulla tavalla, kyllähän se herättää ahdistusta opiskelijassa. Silloin katsomme tapauskohtaisesti, kumpi taho auttaa opiskelijaa, vai tehdäänkö työtä yhteistuumin molemmilla puolilla, Hannu Soronen kertoo.