”En tiennyt mistä olisin saanut apua. Enkä uskaltanut sitä pyytää. Odotin vain et joku huomaisi minut” kirjoittaa nimimerkki Minä 16. Tuttua ja todellista nuorten kanssa työtä tekeville ammattilaisille? Silti juuri tälle nuorelle kysymys on hänen ainutkertaisesta nuoruudestaan, elämänvaiheesta, jota hän tuntee ”suorittavansa”. Suorittamista saattaisi keventää se, että joku aikuinen pysähtyisi kuulemaan, mitä hänelle kuuluu. 

Kouluterveyskyselyn mukaan 44,4 % 8.–9.-luokkalaisista kokee, että koulussa on aikuinen, jolle voi tarvittaessa puhua mieltä painavista asioista.  Se tarkoittaa, että valtaosa oppilaista ei joko tiedä tai ei koe voivansa keskustella koulun aikuisen kanssa. Monet nuoret kantavat huolta omasta tai kaverinsa pärjäämisestä. Nuoret hakevat tukea esimerkiksi MLL:n Lasten ja nuorten puhelimesta, chatista ja kirjepalvelusta. Näissä palveluissa kannatellaan myös monia sellaisia nuoria, jotka odottavat palveluun pääsyä tai seuraavaa vastaanottokäyntiään. 

Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niihin kuuluu myös laadukkaasta ja saavutettavasta varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta huolehtiminen. Palveluissa on tapahtunut rapautumista resurssien leikkausten myötä. Lasten ja nuorten hyvinvointi- ja oppimiserot ovat kasvaneet ja sitoutuminen kouluun on monilla heikentynyt. Opettajia ja muuta henkilöstöä on siirtynyt pois alalta. Pandemian aikana lisääntynyt yksinäisyys ja ahdistuneisuus ei ole vain yksilöiden ongelma. Tarvitaan myös koko kouluyhteisöä tukevia toimia, joissa oppilas- ja opiskelijahuollolla on erityinen rooli. Lasten ja nuorten palveluissa tarvitaan aikaa ja henkilökuntaa tukemaan lapsia ja nuoria.   

Olemmeko Suomessa liikaa luottaneet erilaisten uudistusten ja hankkeiden voimaan samalla kun perustyöhön käytettävät resurssit ovat vähentyneet? Keväällä valittavan eduskunnan yksi tärkeistä tehtävistä on lisätä rahoitusta lasten ja nuorten palveluihin. Ihan siihen perustyöhön, jota tehdään päiväkodeissa, kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja lasten vapaa-ajan toiminnassa. 

Kirjoittaja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri.

 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL

• MLL on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia.
• MLL:n verkkosivut
• MLL:n eduskuntavaalitavoitteet

Psykologilehti.fi:n kolumnipaikka ”Mielen päällä” kutsuu kirjoittajiksi mielenterveysasioita lähellä olevia organisaatioita ja psykologeja eri aloilta. Kolumneja julkaistaan kuukausittain.