Koulukuraattorit ja -psykologit kuuluvat kouluihin

Lapsista ja nuorista halutaan pitää entistä paremmin huolta esimerkiksi oppivelvollisuutta laajentamalla ja kiusaamisen vastaisella ohjelmalla. Kuraattori ja psykologi ovat mukana miettimässä, miten tuetaan luokka- ja kouluyhteisöön kuulumista, kouluun ja opintoihin kiinnittymistä ja kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista. On kaikin keinoin torjuttava yksinäisyyttä ja kuulumattomuuden tunnetta yhdessä opetushenkilöstön kanssa. 

Lasten ja nuorten tarve yksilölliselle psykososiaaliselle tuelle kasvaa koko ajan: ahdistus ja yksinäisyys lisääntyivät jo ennen koronapandemiaa. Oman koulun psykologin tai kuraattorin kanssa pääsee yleensä keskustelemaan viimeistään viikon sisällä. Aina kun mahdollista ja tarkoituksenmukaista, keskusteluihin otetaan mukaan myös perhe ja opettaja.

Yhteisöllinen työ ja työ koulun opetushenkilöstön kanssa on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Opettajia ei voi velvoittaa yhtään nykyistä enempää opiskeluhuollollisiin tehtäviin. Pandemiapaikkaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen osalta tulee jatkumaan vuosia. Vaikuttavinta ja myös taloudellisinta on koulupsykologien ja kuraattoreiden työskentely kouluorganisaation sisällä. 

Valtakunnan päälehti tarttui vastikään aiheeseen (HS 31.3.2021), ja myös professorit ovat ilmaisseet huolensa siirtosuunnitelmista (HS Vieraskynä 22.3.2021). Marke Hietanen-Peltolan ja Päivi Lindbergin (HS 30.3.2021)mukaan kokemukset kuraattoreiden ja psykologien toimimisesta sote-palveluissa ovat hyviä. Kuitenkin sekä Psykologiliiton että THL:n selvityksessä on todettu, että sivistystoimessa työskentelevät psykologit osallistuvat koulun yhteisölliseen työhön selvästi enemmän kuin sote-toimialalla työskentelevät koulupsykologit. 

Päijät-Hämeessä hyvinvointikuntayhtymä hoitaa sote-palvelut ja opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit ovat kunnissa. Myös pienet kunnat ovat tyytyväisiä. Mikäli kaavailtu sote-ratkaisu toteutuisi, toimivat yhteistyörakenteet pitäisi purkaa. Olisiko olemassa jokin muu tapa varmistaa palveluiden laatu ja yhtenäisyys? Hietanen-Peltolan ja Lindbergin mielestä lapsille ja nuorille on merkityksetöntä, mikä hallintokunta palvelut järjestää, kunhan on vaikuttavia menetelmiä mielenterveyspalveluiden hoitoon. Eikö tavoitteena pitäisi edelleen olla vaikuttavien ehkäisevien menetelmien luominen? 

Uudistuksen tavoitteena näyttää valitettavasti olevan yksilötyöhön keskittyminen juuri nyt, kun yhteisöllistä, hyvinvointia ylläpitävää työtä kaivataan kouluilla enemmän kuin koskaan. Nyt ei ole oikea aika hallinnon uudistukseen.

Lassi Kilponen
Vastuualuejohtaja, Lahden kaupunki

Eija Kinnunen
Opiskeluhuollon palvelupäällikkö, Lahden kaupunki