Kehysriihi linjaa hyvinvoinnin arvovalinnat

Nykyinen hallitusohjelma linjaa, että työelämässä olevien mielenterveyspalveluja sekä erityistä tukea tarvitsevien työllistymispalveluja vahvistetaan. Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola odottaa linjauksen muuttumista konkreettisiksi teoiksi lähivuosina. Hän lähettää tiukat terveiset tällä viikolla käytäviin ministeriöiden neuvotteluihin, jotka pohjustavat vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelmaa.

– Suomalaisten keskeisin terveyspulma ja työurien tulppa liittyy psyykkisen jaksamisen ja mielenterveyden ongelmiin. Mielenterveyttä ei kuitenkaan huomioida, tueta eikä hoideta vielä vastaavalla tavalla kuin fyysistä terveyttä, Ahtola toteaa.

Hän korostaa, että psykologeilla on tärkeä rooli monivuotisen kansallisen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman toteuttamisessa. Syksyllä alkavissa työllisyyden kuntakokeiluissa kuntien hoidettavaksi siirtyy nimenomaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen. Tavoitteena on palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen tehostaminen.

– Psykologisen osaamisen tarve on siis erityisen suuri, ja psykologien määrän lisääminen on välttämätöntä kuntakokeiluiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Psykologien työ ei ole korvattavissa.

Ahtola muistuttaa, että työhallinnon psykologien määrä on puolittunut 2000-luvulla.

– Jos tilannetta ei korjata viimeistään huhtikuun kehysriihessä ja syksyn budjettiriihessä, psykologipalvelujen vähyys voi jopa vaikeuttaa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista. Kysyntää näille palveluille on enemmän kuin koskaan. Psykologien antama ammatinvalinta- ja uraohjaus ohjaavat realistisiin työuravalintoihin ja tukevat työssä jaksamista.

Tiukennettuun hoitotakuuseen myös psykologipalvelut

Kehysriihessä on Ahtolan mukaan turvattava psykologi- ja mielenterveyspalvelujen saatavuus ja säilyminen kansalaisten peruspalveluna, onpa palvelujen järjestämisvastuu missä tahansa.

– Varhaisen vaiheen psykososiaalista tukea on saatava ensisijaisesti aina perustasolta, jotta ongelmat eivät pahene erikoissairaanhoitoa vaativiksi. Tämä on otettava huomioon myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman suunnitelmissa: jokaisen sotekeskuksen alueelle tarvitaan vähintään 3 psykologia, mikä tarkoittaisi valtakunnallisesti 480:tä psykologia. Tämä tavoite on toteutettavissa 29 miljoonan euron vuosikustannuksella, Ahtola sanoo.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen vaatii hallitusohjelman mukaan lääkärien määrän tuntuvaa lisäämistä terveyskeskuksiin. Ahtola muistuttaa, että lisäyksen on koskettava myös psykologipalveluja.

– Potilaiden on saatava takuu tarpeen mukaiseen hoitoon pääsystä, ja siksi myös psykologipalvelujen varmistamisen tulee kuulua hoitotakuuseen. Olennaista on saada jokaiseen terveyskeskukseen psykologi, sillä matalan kynnyksen nopea pääsy psykologille vähentää osaltaan myös painetta lääkärin vastaanottoajoille, Ahtola vaatii.

Moniammatillisten tiimien yleistyminen terveyskeskuksissa on hyvää kehitystä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työn- ja tehtävänjaon uudistaminen ei Psykologiliiton mukaan saa kuitenkaan tarkoittaa ammattipätevyyksistä tinkimistä.

Opiskeluhuollon henkilöstömitoituksesta sitova

Sanna Marinin hallitus on jo linjannut kansallisen mielenterveysstrategian rungon ja avannut sote-uudistukseen liittyviä valtionavustushakuja. Mielenterveysstrategiassa korostuu yksi hallitusohjelman läpäisevä teema eli perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistaminen muun muassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä.

Mielenterveysstrategian toimeenpanosta Psykologiliitto vaatii valtioneuvoston periaatepäätöstä ja odottaa hallituksen laativan rahoituspaketin sen toteuttamiseksi. Strategian jatkotyöstön liitto toivoo tapahtuvan yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Puheenjohtaja Ahtolan mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tilanne ei kohene, ellei oppilas- ja opiskeluhuoltoon saada sitovaa henkilöstömitoitusta. 500 oppilasta tai opiskelijaa psykologin ja kuraattorin työparia kohti mahdollistaa monipuolisen ja laadukkaan työn, jossa yksilön ja yhteisön tarpeisiin pystytään vastaamaan riittävän nopeasti.

– Sitova mitoitus tarvitaan kaikille koulutusasteille. Lisäksi maininta psykologista on saatava varhaiskasvatuslakiin, josta se nyt puuttuu. Varhaiskasvatuslakia tulisi täydentää siten, että psykologi sisältyy varhaiskasvatuksen perushenkilöstöön. 18,6 miljoonan vuosikustannuksella saataisiin jokaiseen Suomen kuntaan yksi varhaiskasvatuksen psykologi, Ahtola toteaa.

Koulupsykologien hallinnollinen siirto peruttava

Psykologiliitto vaatii, että suunnitelma siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit hallinnollisesti sivistystoimesta sote-maakuntiin perutaan. Samalla liitto perää vastausta siihen, onko siirron takana säästötavoite.

– Millä tavoin opiskeluhuollosta voidaan säästää, kun työntekijöitä puuttuu satamäärin ja psykologille pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia? Opiskeluhuoltolain määräajat toteutuvat heikosti. Kaikki muut vaikutukset ovat miinusmerkkisiä, joten jokin raja pitäisi tehokkuusajattelullakin olla.

Siirto heikentäisi Ahtolan mukaan lasten ja nuorten ja koko kouluyhteisön palveluja. Se ei myöskään ratkaise sitä, miten perusterveydenhuollon ja sote-keskusten työpaikat saadaan aidosti houkutteleviksi ja täytetyiksi siten, että moniammatillinen toiminta toteutuu.

Osasta kuntia puuttuu riittävä määrä koulupsykologin vakansseja, eikä kaikkiin kuntiin yksinkertaisesti saada hakijoita. Ruuhka-Suomen ja yliopistokaupunkien ulkopuolella onkin huolehdittava asianmukaisesta palkkauksesta, työnohjauksesta, täydennyskouluttautumisesta ja verkostoitumisesta. Myös työalueen on oltava kohtuullinen ja hoidettavissa.

– Noin 29,9 miljoonan euron lisävuosikustannuksella koulupsykologien määrä saataisiin opiskeluhuoltolainsäädännön edellyttämälle tasolle. Lisäksi lastensuojeluun tarvitaan 235 psykologia lisää, mikä onnistuisi 14,1 miljoonan euron vuosikustannuksella. Nyt lastensuojelun asiakkaat jäävät valitettavan usein vaille riittävää tukea esimerkiksi mielenterveyskysymyksissä.

Painopiste sairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn

Ahtolan mukaan suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on tähän saakka perustunut liikaa sairauksien hoitamiseen sen sijaan, että panostettaisiin niiden ehkäisemiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Kun huoli syrjäytymisestä ja yhteiskunnan eriarvoistumiskehityksestä lisääntyy, on entistä kriittisempää löytää keinot ehkäistä ja hoitaa ongelmia.

– Psykologinen osaaminen on välttämätöntä näiden haasteiden ratkomisessa. Psykologit ovat mielenterveyden, mielen hyvinvoinnin ja ihmismielen toiminnan sekä ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisen asiantuntijoita. Heidän osaamisensa on juuri nyt erityisen arvokasta suomalaisten terveyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi, Ahtola toteaa.

Nykyisen hallitusohjelman selkeäksi puutteeksi hän nimeää sen, että vanhuspalveluihin ei liitetä mielenterveys- tai moniammatillisia palveluja. Ikäluokkien vanheneminen kuitenkin lisää palvelujen tarvetta huomattavasti.

– Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen kaikin tavoin on olennaista sekä inhimilliseltä että palvelujärjestelmän kannalta. Psykologin osaamista tarvitaan suoraan työskentelyyn ja osaksi moniammatillista tiimiä, Ahtola muistuttaa.

Marinin hallituksen ministereiden ja valtiovarainministeriön väliset neuvottelut julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024 käydään tällä viikolla. Tiistaina 7.4. on hallituksen niin sanottu kehysriihi julkisen talouden suunnitelmasta ja valtiontalouden kehyspäätöksestä.