Siirry sisältöön

Jari Lipsanen jatkaa Psykologiliiton johdossa

Liittovaltuusto valitsi liiton puheenjohtajaksi Jari Lipsasen Helsingin psykologiyhdistyksestä. Psykologiliitossa puheenjohtajan tehtävä on päätoiminen. Lipsanen on johtanut Psykologiliittoa vuodesta 2021, ja sitä ennen hän toimi pitkään varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Riitta Laurila Pohjanmaan seudun psykologiyhdistyksestä. Varapuheenjohtajuudesta käytiin äänestys, jossa toisena ehdokkaana oli Suvi Laru, joka edustaa Helsingin psykologiyhdistystä.

Jari Lipsanen on tyytyväinen kuluneeseen puheenjohtajakauteen. Liitto on saanut edistettyä psykologien ja psykologian asioita monella eri taholla. Haasteitakin kuitenkin on, ja työ jatkuu aktiivisena. 

– Aion jatkaa puheenjohtajana työskentelyä sen eteen, että Psykologiliitto kehittyy entistäkin vahvemmaksi psykologian ja psykologien edunvalvojaksi. Psykologiliitto on paitsi psykologien ammattiliitto, myös Suomen ainoa psykologien asiaa ammatillisesti yhteiskunnassa edistävä taho, Lipsanen muistuttaa.

Haasteita tuleville vuosille asettavat niin maailmanlaajuinen epävakaa tilanne, lainsäädännön muutokset kuin hyvinvointialueiden talousvaikeudetkin. Tämä kaikki siirtää keskustelun ja rahoituksen painopistettä pois sosiaali- ja terveydenhuollosta. Eriarvoisuus on vaarassa lisääntyä entisestään niin alueellisesti kuin työelämässäkin.

– Tässä meillä liittona on tärkeä rooli puolustaa monipuolisia mielenterveyspalveluja, jotta yhdenvertaisuus toteutuu koko maassa. Ikääntyvän ja alueellisesti epäyhtenäisesti jakautuneen väestön mielenterveyden haasteiden hoito ja ennaltaehkäisy vaatii koko ajan kasvavan määrän resursseja, jollaisten tarjoamiseen ei korulauseista huolimatta näytä olevan todellista poliittista tahtotilaa. Hyvinvointialueilla on omien säästöpaineidensa alla pyrkimys leikata kaikista ei-lakisääteisistä palveluista, mikä on varsin lyhytnäköistä säästöpolitiikkaa.

Lipsanen muistuttaa myös, että ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä on systemaattisesti pyritty heikentämään tavalla, joka horjuttaa koko neuvottelujärjestelmän perustaa.

– Tässä tilanteessa ammattiliittojen rooli korostuu entisestään. Hyvä työelämä on reilu työelämä, jossa sekä työnantajalla ja työntekijöillä on molemmilla omat selkeät vastuut ja velvollisuudet. Sitä varten me olemme liittona olemassa, ja tämä rooli tulee korostumaan myös psykologian alalla entistä vahvemmin. 

Psykologiliiton talous on vakaalla pohjalla, ja jäsenmäärä on kasvanut ennätyksellisen nopeasti.

Seminaarissa keskusteltiin vaalitavoitteista

Kokousta edelsi vapaamuotoisempi aamupäiväseminaari, jossa valtuutetut keskustelivat ajankohtaisista liiton asioista.

Valtuusto sai tiedokseen alustavia tuloksia liiton tuoreista palkkatutkimuksista. Psykologien palkkakehitys on jatkunut hyvänä etenkin hyvinvointialueilla. 

Kiinnostusta herättivät luonnosvaiheessa olevat liiton tavoitteet eduskuntavaaleihin 2027 ja tulevalle hallituskaudelle. Liittovaltuusto kävi keskustelua ja tuotti näkemyksiä liiton hallitukselle ja toimihenkilöille jatkotyöskentelyä varten. Psykologiliiton vaalitavoitteet julkaistaan alkuvuodesta 2026.

Liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin 15.11.2025 Helsingissä ja se oli viimeinen nykyisen valtuuston kokous. Puhetta kokouksessa johti valtuuston puheenjohtaja Sami Eloranta Pirkanmaan Psykologiyhdistyksestä. 49-jäseninen liittovaltuusto on Psykologiliiton ylin päättävä elin. Uudet valtuutetut aloittavat 1.1.2026, ja seuraava liittovaltuuston sääntömääräinen kokous pidetään 23.5.2026. 

Saatat olla kiinnostunut myös näistä