Hallitusohjelma lupaa hyviä rakenteellisia uudistuksia mielenterveyspalveluihin, mutta myrskyä työmarkkinoille 

Petteri Orpon 20.6. nimitetyn hallituksen 240-sivuisessa hallitusohjelmassa on paljon psykologeille ja Psykologiliitolle merkittäviä kirjauksia. Erityisen positiivisena Psykologiliitto pitää sitä, että mielenterveys nostetaan ohjelmassa esille useita kertoja. Ohjelmassa on useita Psykologiliiton kannattamia suunnitelmia mielenterveyden palvelujärjestelmän kehittämiseksi.  

– Viestimme siitä, että mielenterveyspalveluihin on nyt kiinnitettävä huomiota näyttää tulleen kuulluksi, toteaa Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.  

Hyvien kehityssuuntien rinnalla hallitusohjelmassa suunnitellut leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista, sosiaaliturvasta ja monista mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevista palveluista tulevat haastamaan myös mielenterveyttä. 

– Mielenterveys on aina kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät ja joka ei ole irrallaan muusta hyvinvoinnista. Psykologiliitto toivookin, että tulevien päätösten vaikutuksia arvioidaan huolella, Lipsanen jatkaa. 

Mielenterveyspalveluja saataville aikaisemmassa vaiheessa 

Psykologiliitto panosti ennen vaaleja ja hallitusohjelman neuvotteluvaiheessa vaikuttamistyössään paljon siihen, miten mielenterveyspalvelut olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa. Positiivista onkin, että hallitusohjelmassa on kirjauksia mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta sekä perustason hoidon vahvistamisesta.  

– Erityisesti tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit näyttävät olevan pienenemässä, on todella tärkeää, että hoitoa on saatavilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja se toteutetaan ihmisen tarpeet huomioiden tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla. Panostaminen nykyisin monin paikoin puutteellisiin perustason mielenterveyspalveluihin on oikea tapa lähteä tilannetta ratkaisemaan, analysoi tuoreita kirjauksia Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov. 

Vaikuttavaa ja oikea-aikaista mielenterveyden hoitoa tarjotaan hyvinvointialueilla ottamalla käyttöön porrasteinen hoitomalli. 

– Psykologiliitto on esittänyt moniammatillisuuteen perustuvan mallinsa porrasteiseksi mielenterveyden hoitomalliksi ja toivomme, että tuleva toteutus vastaa sitä, Gergov painottaa. 

Hallitusohjelmassa todetaan lisäksi, että kuntoutuksen uudistamista jatketaan kuntoutuskomitean ehdotusten ja kuntoutuksen uudistamisesta vuosille 2023–2027 laaditun suunnitelman mukaisesti. Kirjauksen mukaan monikanavarahoitus säilytetään. Tämä on Psykologiliiton tärkeä tavoite. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtäminen Kelalta hyvinvointialueiden vastuulle olisi asettanut kuntoutuksen tarvitsijat eriarvoiseen asemaan sen suhteen millaisia kuntoutuspalveluja eri alueilla olisi saatavilla. 

– Kuntoutuksen uudistaminen tulee tehdä harkiten ja pitäen mielessä, että kuntoutus ja hoito vastaavat eri tarpeisiin. Järjestelmä, jossa hyvinvointialueet vastaavat osaltaan mielenterveyden ongelmien hoidosta, ja työ- ja opiskelukyvyn säilyttämiseen ja palauttamiseen tähtäävä kuntoutus järjestetään valtakunnallisesti yhdenmukaisilla kriteereillä Kelan kautta, on mielekäs kokonaisuus, Gergov erittelee. 

Psykoterapeuttikoulutus kaksiportaiseksi 

Psykoterapeuttipulaa ratkaistaan hallitusohjelmassa muuttamalla koulutuksen rakennetta. Psykoterapeuttikoulutus uudistetaan muuttamalla se kaksiportaiseksi ja tekemällä perustason koulutuksesta maksutonta. Psykologeille merkittävää on, että jatkossa perustason psykoterapeuttikoulutus sisältyisi psykologian perustutkintoon.  

– Psykologiliitto on ajanut vahvasti psykoterapeuttikoulutuksen muuttamista kaksiportaiseksi, joten olemme todella tyytyväisiä tähän kirjaukseen. Perustason pätevyys, joka antaa valmiudet esimerkiksi lyhytterapioiden toteuttamiseen, sopii luontevasti osaksi psykologin tutkintoa, iloitsee Lipsanen. 

Lapsille ja nuorille takuu mielenterveyshoitoon pääsystä 

Hallitusohjelma kiinnittää erityisesti huomiota nuorten hyvinvointiin. Tavoitteena on laatia laaja-alainen toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Kirjauksessa todetaan myös, että moniammatillista työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi vahvistetaan. 

Käytännön toimena lailla aiotaan turvata lasten ja nuorten pääsy perusterveydenhuollossa lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. 

– Lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoon panostaminen on ehdottoman kannatettavaa, sanoo Gergov tyytyväisenä. – Tiedämme, että suuri osa mielenterveyden häiriöistä puhkeaa nimenomaan nuoruusiässä. Kirjauksessa viitataan hallituksen mallin mukaiseen lasten ja nuorten terapiatakuuseen. Psykologiliitto tarjoaa mielellään asiantuntemustaan mallin kehittämiseen, Gergov jatkaa. 

Hallitusohjelmassa nostetaan esiin myös oppilashuoltoon panostaminen varmistamalla palveluiden saatavuus ja jatkuvuus. Huomiota kiinnitetään lisäksi siihen, että tiedonkulku eri toimijoiden ja viranomaisten välillä olisi sujuvaa. 

– Kirjaukset tuesta koko opintopolun ajalle ovat todella tärkeitä ja hyviä, mutta niistä ovat unohtuneet korkeakouluopiskelijat. Kun tavoitellaan sitä, että yhä useampi suorittaisi korkeakoulututkinnon, ei voi sivuuttaa tarvetta huolehtia opiskelijoiden opiskelukyvystä, Gergov muistuttaa. 

Hyvinvointialueiden rooli ja toiminta kehittyvät edelleen 

Psykologiliiton tavoitteet ennen eduskuntavaaleja korostivat ennaltaehkäisyn merkityksellisyyttä läpi elämänkaaren. Konkreettisia kirjauksia mielenterveyden ennaltaehkäisystä ja hyvinvoinnin tukemisesta hallitusohjelmasta ei silti löydy. Ohjelmassa kuitenkin aiotaan selkiyttää kuntien ja hyvinvointialueiden vastuuta ja työnjakoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

– Vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä on edelleen kunnilla, mutta hyvinvointialueille siirtyivät kunnista monet asiantuntijat ja käytännön toteuttajat. On tervetullutta, että selkiytetään sitä, kenen tehtävä on huolehtia esimerkiksi ennaltaehkäisevän mielenterveystyön toteutumisesta, Lipsanen toteaa. 

Sote-alan henkilöstöpulan hallitus toivoo helpottuvan vahvistamalla ammattilaisten mahdollisuutta keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön ja kohdistaa työaika kirjallisen työn, kuten erilaisten säädösperäisten lausuntojen ja todistusten, sijaan asiakastyöhön. Työnjakoa on tarkoitus selkeyttää ja tarkastella kelpoisuusehtoja. 

– Psykologit ovat nimenneet erityisesti julkisen sektorin työpaikkojen ongelmakohdiksi joustamattomuuden, ongelmat työn puitteissa, työnohjauksen ja koulutusmahdollisuuksien puutteen sekä johtamisen haasteet. Näihin peilaten hallituksen suunnittelemat toimenpiteet parantaisivat myös psykologien edellytyksiä työskennellä julkisella sektorilla, Lipsanen kommentoi. 

– Psykologit ovat myös osaltaan valmiita ottamaan vahvempaa vastuuta esimerkiksi psykososiaalisten hoitojen tarpeen arvioinnista ja palveluohjauksesta, jota jo nykyisellään psykologien työnkuvat usein pitävät sisällään, sekä mielenterveyspalveluiden kehittämisestä ja johtamisesta, Gergov täydentää. 

Työkykyä halutaan tukea 

Hallituksen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja vahvistaa työterveyspalveluita. Uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen määrä on tarkoitus puolittaa tulevien viiden vuoden aikana, hallitusohjelmassa todetaan. 

– Suunnitelmat työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön syventämisestä ja mielen hyvinvoinnin tuen ja hoidon edistämisestä työterveyshuollossa ovat erittäin kannatettavia. Kirjauksissa mainitaan esimerkiksi, että lyhytpsykoterapian saatavuutta edistetään työterveyshuollossa. Samalla olisi syytä helpottaa ylipäätään pääsyä työterveyspsykologille määrittelemällä heidät työterveydenhuollon ammattihenkilöiksi, Lipsanen kannustaa. 

Työmarkkinoille luvassa epävakautta 

Uusi hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista ja 100 000 uutta työpaikkaa. Hallitusohjelman keinovalikoimassa on monia uudistuksia, jotka voivat merkitä olennaisia heikennyksiä työehtoihin.  

Hallitusohjelmassa helpotetaan irtisanomista ja määräaikaisten työsopimusten solmimista ja heikennetään sairausajan ja työttömyysajan turvaa. Ensimmäinen sairauspäivä tulisi palkattomaksi niillä, joilla sairausajan palkasta ei ole sovittu työehtosopimuksessa. Psykologien osalta sairausajan palkasta kuitenkin on kattavasti sovittu. Työnantajien toiveiden mukaisesti myös vahvistetaan yhtenäistä vientialojen määrittämää linjaa työehtosopimusriitojen sovittelutoiminnassa, mitä esimerkiksi JUKO on kritisoinut. Järjestäytymättömien työnantajien oikeuksia paikallisessa sopimisessa vahvistetaan. 

– Jos hallitusohjelmassa olevat uudistukset aikanaan tulevat lainsäädäntöön, se merkitsee heikennystä työntekijäpuolen mahdollisuuksiin toimia tasaveroisena neuvottelukumppanina työnantajan kanssa. Hallitusohjelma ei ilmennä arvostusta suomalaiseen yhteiskuntaan vakautta tuovaa sopimisen kulttuuria kohtaan.  Psykologien työmarkkina-asema on kuitenkin vahva, eikä hallitusohjelmalla ole siihen olennaista vaikutusta, pääsihteeri Annamari Jokinen toteaa. 

Hallitusohjelmasta jäi pois ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto, jota akavalaiset liitot vahvasti vastustivat.  

Psykologiliitto jatkaa työmarkkina-asioissa vaikuttamista osana JUKOa ja Akavaa korkeasti koulutettujen julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden aseman turvaamiseksi hallituskauden aikana.  

Yrittäjille hyviä uudistuksia 

Yrittäjien asemaa tuleva hallitusohjelma sen sijaan näyttäisi parantavan. Monia psykologiyrittäjiä koskettaa esimerkiksi kirjaus siitä, että hyvinvointialueille ja yhteistyöalueille halutaan lisää monituottajuutta ja sen esteitä puretaan. Esimerkiksi Kela-korvauksia kehitetään ja palvelusetelijärjestelmää ja maksusitoumuksia kehitetään siten, että ne ovat aitoja vaihtoehtoja sekä asiakkaille että palveluntuottajille. 

Uudessa hallitusohjelmassa luvataan käynnistää myös arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista. AKY – Akavalaiset yrittäjät ry toivoo nopeita toimia asian suhteen, sillä kehittämistarpeista on jo kerätty tietoa. Lisäksi pitkään odotettu ja vaadittu työttömyysturvan uudistus on hallituksen listalla. Hallitusohjelman tavoite valmistella puoliväliriiheen mennessä yhdistelmävakuutuksen malli, jolla parannettaisiin niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina, on erityisen ilahduttavaa, koska psykologeistakin jopa 25 % toimii yrittäjänä palkkatyön ohella. Myös Akava on analyysissaan kehunut suunnitelmia yhdistelmävakuutuksen edistämisestä 

Julkisen sektorin hankintaosaamista halutaan myös kehittää ja erityisesti sote-hankinnoissa lisätä ymmärrystä laadun ja vaikuttavuuden merkityksestä. Markkinavuoropuhelu aiotaan lisätä osaksi hankintaprosesseja ja palvelutuotannon tarjouskilpailuja on tarkoitus tarvittaessa pilkkoa pienempiin osiin, jolloin myös pienten ja keskisuurten yritysten on mahdollista osallistua.  

– Järkevästi toteutetut hankinnat ja tarjouskilpailut ovat todella tärkeitä psykologiyrittäjille. Moni psykologi on pien- tai yksinyrittäjä, jolloin mahdollisuus tarjota palveluja rajatun kokoiseen kokonaisuuteen mahdollistaa sen, että julkinen sektori voi hyöytä heidän asiantuntijapalveluistaan, erityisasiantuntija Katja Vähäkangas vetää yhteen muutoksia. 

Hallitusohjelma on avaus uudelle vaikuttamiskierrokselle 

Hallitusohjelmasta löytyy siis mielenterveyden ja psykologien kannalta sekä hyviä että haastavampia kirjauksia. Molempien kohdalla kirjaus hallitusohjelmassa on kuitenkin ainoastaan lähtökohta ja paljon riippuu siitä, miten näitä kirjauksia lähdetään toteuttamaan. 

­– Yksikään hallitusohjelma ei koskaan toteudu kokonaisuudessaan juuri niin kuin se on kirjoitettu ja lisäksi hallituksen edellyttämät säästötoimet hankaloittavat toteutusta. Psykologiliitto tekee näiden uudistusten valmisteluvaiheessa aktiivista vaikuttamistyötä niin kääntääkseen huonompia kirjauksia parempaan suuntaan kuin tukeakseen hyvien uudistusten toteutumista, Lipsanen lupaa.